Kuurojen ja viittomakielisten valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi
Pääministeri Petteri Orpon hallitus käynnistää kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin yhdessä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa. Totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi.
Totuus- ja sovintoprosessin tavoitteita:
- tunnistaa ja dokumentoida kuurojen ja viittomakielisten henkilöiden kohtaamia historiallisia vääryyksiä
- ehdottaa toimenpiteitä nykypäivänä tunnistettujen, syrjivien rakenteiden poistamiseksi
- lisätä viittomakielisen kulttuurin ja viittomakielten tuntemusta sekä tietoisuutta tapahtuneista vääryyksistä niin viranomaisten kuin yksityishenkilöiden keskuudessa
- luoda pohja sovinnon rakentamiselle yhteisön ja valtion välillä
- kuvata tarvetta rakenteellisille muutoksille pidemmällä aikajänteellä.
Totuus- ja sovintoprosessin eteneminen
Prosessin valmistelu alkoi edellisellä hallituskaudella syksyllä 2022. Työn pohjaksi julkaistiin Viitotut muistot -selvitys, joka toi esiin kuurojen ja viittomakielisen yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Viitotut muistot -selvityksen tiivistelmä löytyy viittomakielellä valtioneuvoston YouTube-kanavalta.
Totuus- ja sovintoprosessin valmistelua jatkettiin valtioneuvoston kanslian asettamalla työryhmällä, joka päätti työnsä kesällä 2023. Työryhmä esitti seuraavaa:
- prosessia veisi eteenpäin itsenäinen ja riippumaton sihteeristö, joka kokoaisi tietoja tapahtuneista vääryyksistä, levittäisi tietoa sekä tunnistaisi nykypäivän rakenteellisia muutostarpeita
- sihteeristön työn tueksi asetettaisiin muun muassa yhteisön edustajista ja ministeriöiden virkahenkilöistä muodostuva ohjausryhmä, joka osallistuisi sihteeristön valintaan
- asetettaisiin parlamentaarinen seurantaryhmä, joka varmistaisi prosessin etenemisen ja aikanaan prosessissa annettavien suositusten toteutumisen
- psykososiaalinen tuki ja vertaistuki tunnistettaisiin keskeiseksi osaksi prosessia, koska sen aikana kuullaan ihmisiä, jotka ovat kokeneet vääryyksiä tai nähneet, miten heidän läheisiään on kohdeltu väärin kuurouden tai viittomakielisyyden vuoksi.
Vuoden 2023 lopusta alkaen totuus- ja sovintoprosessin jatkovalmistelusta on vastannut oikeusministeriö. Oikeusministeriö jatkaa valmistelua valtioneuvoston kanslian työryhmän esitysten pohjalta tiiviissä yhteistyössä kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa. Esitykset löytyvät Hankeikkunasta.
Tietoa kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessista viittomakielellä
Täydennystä valmistelutiimiin
Erityisasiantuntijaksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin käynnistysvaiheeseen on valittu Niina Lappalainen.
Käynnistysvaiheen on arvioitu kestävän noin puoli vuotta.
Niina Lappalainen (FM) tuntee viittomakielistä yhteisöä, sen kulttuuria ja historiaa. Hän on työskennellyt viittomakielialalla useita vuosia ja osaa suomalaista viittomakieltä.
Lappalaisen tehtävänä on kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelu sekä siihen liittyvän sihteeristön, ohjausryhmän ja parlamentaarisen seurantaryhmän asettamisen valmistelu.
Lisäksi tehtäviin kuuluu totuus- ja sovintoprosessin psykososiaalisen tuen ja vertaistuen valmistelu yhdessä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Lappalaisen tehtävä alkaa 13.5.2024
Valmistelutiimin täydennystä koskeva teksti viitottuna suomalaiselle viittomakielelle YouTubessa