| Valvontarangaistus | Kuvallinen versio |
Suomessa otetaan marraskuun alusta käyttöön uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus. Siihen tuomittu saa asua kotonaan, mutta häntä valvotaan rangaistuksen aikana sekä teknisin välinein että muilla tavoin.
Tälle sivulle on koottu tietoa valvontarangaistuksesta sekä siihen liittyvistä säädöksistä. Sivun sisältö:
Suomessa otetaan 1.11.2011 käyttöön uusi rangaistusmuoto, valvontarangaistus. Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka sijoittuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin.
Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisena, ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Rangaistus voidaan tuomita silloin, kun yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle on este. Aiemmat ehdottomat vankeusrangaistukset ja valvontarangaistukset voivat muodostaa esteen valvontarangaistuksen tuomitsemiselle.
Myös rikoksen laatu voi olla esteenä valvontarangaistuksen käyttämiselle. Esimerkiksi asuinkumppaniin kohdistuneet pahoinpitelyt ovat tällaisia rikoksia. Este valvontarangaistuksen tuomitsemiselle on olemassa myös silloin, kun rikosten tekemisen jatkaminen kotoa tai asuinpaikasta käsin on helppoa. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi huumausainerikokset ja tietyt tieto- ja viestintärikokset.
Valvontarangaistusta ei käytetä törkeissä väkivaltarikoksissa, koska niistä tuomittavat rangaistukset ylittävät valvontarangaistuksen enimmäismäärän, joka on kuusi kuukautta. Käytännössä uuden rangaistuksen kohderyhmänä ovat etupäässä rattijuopumukseen ja omaisuusrikoksiin syyllistyneet henkilöt.
Kun syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita valvontarangaistus, hänen on hankittava Rikosseuraamuslaitokselta selvitys valvontarangaistuksen tuomitsemisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Näitä ovat esimerkiksi epäillyn henkilökohtaiset olosuhteet ja muut valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytykset.
Valvontarangaistukseen tuomittu asuu omassa kodissaan. Tämän vuoksi valvontarangaistus edellyttää tuomitun asunnon soveltuvuutta rangaistuksen täytäntöönpanoon sekä samassa asunnossa asuvien suostumusta. Tuomitulle laaditaan toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää toimintavelvollisuuden ja päiväohjelman. Toimintavelvollisuus voi sisältää työtä, koulutusta, kuntoutusta tai muuta tuomitun toimintakykyä parantavaa toimintaa vähintään 10 ja enintään 40 tuntia viikossa.
Valvontarangaistus edellyttää tuomitulta ehdotonta päihteettömyyttä, jota valvotaan puhalluskokeilla sekä veri-, sylki ja virtsanäytteillä. Päiväohjelmassa on määritelty tarkasti, missä tuomitun tulee milloinkin olla. Hänen tulee pysytellä asunnossaan aina silloin, kun hänellä ei ole ohjelmassa hyväksyttyä syytä poistua sieltä. Tuomittu saa liikkua asuntonsa ulkopuolella vain määrätyssä tarkoituksessa. Esimerkiksi kaupassa ja asioilla käyminen sekä urheiluharrastukset tulee hoitaa päiväohjelmassa määriteltyinä aikoina ja ohjelmassa hyväksytyissä paikoissa.
Valvontarangaistusta suorittavan nilkkaan kiinnitetään panta, joka on yhteydessä valvottavan kotiin sijoitettuun seurantalaitteeseen. Pannassa oleva lähetin lähettää signaaleita, joihin seurantalaite reagoi valvomalla asunnossa olemista ja päiväohjelmassa määritellyn aikataulun noudattamista. Seurantalaite on matkapuhelinverkon kautta yhteydessä valvontakeskukseen ja kentällä toimiviin tuki- ja valvontapartioihin.
Rikosseuraamuslaitoksen valvonta- ja tukipartiot tekevät satunnaisesti ajoitettuja tarkastuskäyntejä valvottavan asuntoon ja työ- tai muulle toimintapaikalle. Lisäksi partiot valvovat päihteettömyyttä ja muiden toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyjen velvollisuuksien noudattamista. Jos valvottava saapuu asuntoonsa myöhässä tai poistuu sieltä päiväohjelmassa määriteltyjen kellonaikojen ulkopuolella, siitä menee välittömästi hälytys valvontakeskukseen. Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen, kuten päiväohjelmassa määriteltyjen aikataulujen olennainen noudattamatta jättäminen tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen, johtaa pääsääntöisesti rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.Yksi valvontarangaistukseen tuomitsemisen edellytyksistä on, että sitä voidaan pitää perusteltuna rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi tai edistämiseksi. Valvontarangaistuksella on monia myönteisiä vaikutuksia tuomitun ja hänen perheensä elämään. Yhteiskunnan jäsenenä toimiminen on helpompaa, kun työ- tai opiskelupaikka ja asunto säilyvät. Myös vaatimus päihteettömyydestä vähentää syrjäytymisen riskiä, minkä lisäksi valvontarangaistukseen on mahdollista kytkeä kuntouttavia toimintoja. Sosiaalisten siteiden ylläpitäminen perheeseen ja muihin läheisiin on helpompaa kuin vankilasta käsin.
Jos valvontarangaistusta suorittava henkilö käy töissä, ei hänen taloudellinen asemansa huonone samassa määrin kuin vankilassa ollessa. Valvontarangaistus on myös yhteiskunnalle edullinen: valvontarangaistuksen arvioidaan maksavan päivässä noin 60 euroa. Vankeusrangaistuksen hinta on 180-200 euroa päivässä.
Sähköinen valvonta on jossain muodossa käytössä monissa Euroopan maissa, Yhdysvaltojen eri osavaltioissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Pohjoismaissa sähköistä valvontaa käytetään Ruotsin lisäksi myös Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa sähköinen valvonta on ollut käytössä vuodesta 1994 lähtien, ja kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä.
Laki valvontarangaistuksesta 8.4.2011/330
Valtioneuvoston asetus valvontarangaistuksesta (1080/2011)
Laki rikoslain muuttamisesta (329/2011)
Valvontarangaistus käyttöön marraskuun alusta (Tiedote 20.10.2011)
Tietoa valvontarangaistuksesta Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilla
Tietoa seuraamuksista ja niiden täytäntöönpanosta löytyy Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta
Tietoa muista maista:
Ruotsalainen tutkimus sähköisestä valvonnasta ja uusintarikollisuudesta
Eurooppalaisen yhdyskuntaseuraamusjärjestön (The European Organisation for Probation, CEP) järjestämän sähköistä valvontaa käsittelevän seminaarin materiaalia
Sivu luotu 20.10.2011