| Muut kielet | Kuvallinen versio |
Tällä sivulla on tietoa muista Suomessa käytetyistä kielistä kuin suomi ja ruotsi. Sivulla on myös linkkejä muiden kieliryhmien etuja valvovien viranomaisten sivuille sekä tietoa eräiden muiden maiden kielioloista.
Suomessa puhutaan yli 120 kieltä. Suomen ja ruotsin kielen jälkeen suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, viro, englanti, somali ja arabia. Muista kielistä voidaan mainita saamen kieli, romanikieli ja viittomakieli. Näiden kieliryhmien osalta oikeudesta kieleen ja kulttuuriin säädetään perustuslaissa ja näitä kieliä koskevia erityisiä säännöksiä on muissakin laeissa. Perustuslain mukaan myös muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kielilainkin mukaan viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Esimerkiksi espanjankielentaitoinen virkamies voi palvella espanjankielistä henkilöä espanjaksi. Oikeudesta käyttää vierasta kieltä ja tulkkia säädetään muun muassa hallintolaissa sekä oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaan- ja terveydenhoitoa koskevissa laeissa.
On hyvä huomata että oikeus saada viranomaiselta palvelua suomeksi ja ruotsiksi on kansalaisuudesta riippumaton oikeus. Näin ollen esimerkiksi maahanmuuttajalla on samalla tavoin kuin Suomen kansalaisella oikeus saada viranomaiselta palvelua suomeksi tai ruotsiksi.
Saamen kieli
Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin laissa säädetään. Vastuu itsehallintoon kuuluvista tehtävistä on saamelaiskäräjillä. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään erityisessä laissa:
Tietoa saamelaisista, Suomen saamelaisista, saamen kielestä, perinteestä ja saamelaisten asemasta Suomessa on saamelaiskäräjien kotisivuilla.
Romanikieli
Romaniväestön lukumäärä Suomessa arvioidaan olevan 10 000 - 12 000 ja noin kolmasosa heistä puhuu romanikieltä. Romanikieli toimii lähinnä perheen sisäisenä kielenä, mutta vaikka romaniväestön ensisijainen kieli nykyisin olisikin suomi tai ruotsi, on romanikielellä tärkeä asema romaniväestön kulttuurissa.
Romaniasiain neuvottelukunnasta, sen tehtävistä, jäsenistä, romanien asemasta Suomessa, heidän kielestään ja kulttuuristaan on tietoa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.
Sosiaali- ja terveysministeriö
Viittomakielet
Suomen Kuurojen liiton mukaan Suomessa on noin 14 000 viittomakielentaitoista henkilö, joista noin 5 000 on kuuroja. Suomessa on perinteisesti käytetty kahta viittomakieltä, suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielen käytöstä säädetään useissa laeissa. Laissa on säädetty muun muassa viittomakieltä käyttävien kuurojen oikeudesta saada tulkkipalveluita.
Tietoa Suomen viittomakielisten ja kuurojen asemasta, oikeuksista, kielestä sekä niihin liittyvistä palveluista löytyy Kuurojen liiton sivuilta:
Yhteystiedot
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii suomea, ruotsia, saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Etnistä syrjintää kielen perusteella kokenut voi kääntyä vähemmistövaltuutetun puoleen. Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa.
Europa
Euroopan komission monikielisyydestä vastaava komissaari
Euroopan komission. Monikielisyys
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (PDF-tiedosto, 22 sivua)
Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus (PDF-tiedosto, 13 sivua)
EU:n jäsenmaiden kielellisten etujärjestöjen muodostama kansalaisfoorumi:
European Bureau for Lesser Used Languages
Pohjoismaat
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan sopimusvaltion kansalaisen on rikosasiassa aina saatava tarvittava tulkkausapu pohjoismaisella kielellä. Muissa tuomioistuinasioissa tällainen apu on järjestettävä, mikäli se on mahdollista.
Ruotsi
Ruotsin kielilaki koskee ruotsin kieltä sekä Ruotsin viittä vähemmistökieltä eli suomea, saamen kieltä, meänkieltä (tornionlaaksonsuomi), romanikieltä ja jiddišiä, ruotsalaista viittomakieltä ja lisäksi muita kieliä. Lisätietoa Ruotsin kielilaista ja Ruotsin kielellisistä olosuhteista löytyy Ruotsin kielineuvoston (Språkrådet) verkkosivustolta:
Ruotsin kielineuvosto (Språkrådet)
Ruotsin kielilaki (ruotsiksi)
Irlanti
Irlannissa on kaksi virallista kieltä, englanti ja iiri. Iirin kieli on maan kansalliskieli, mutta Irlannissa on kuitenkin selvästi enemmän englannin kuin iirin kielen puhujia. Tietoa iirin kielen tilanteesta Irlannissa:
Kanada
Kanadassa on kaksi virallista kieltä, englanti ja ranska. Yhteensä 57,8 % väestöstä puhuu englantia, 22,1% ranskaa ja 20,1% jotakin muuta kieltä äidinkielenään. Tietoa Kanadan kielilaista, joka koskee maan virallisia kieli englantia ja ranskaa:
Commissioner of official languages/Commissaire aux langues officielles
Iso-Britannia
Isolla-Britannialla ei ole virallista kieltä, mutta valtaosa väestöstä puhuu englantia. Väestöstä 95 % puhuu englantia ensimmäisenä kielenään. Skotin kieltä puhuu 1,5 miljoonaa ihmistä, kymriä yli 600 000 ja iirin kieltä yli 100 000 ihmistä.
Tietoa kymrin kielestä:
Welsh Language Board/Bwrdd yr laith Gymraeg
Päivitetty 27.8.2009