| Kuka kukin on oikeudessa? | Kuvallinen versio |
Vastaaja saa tiedon häntä vastaan nostetusta syytteestä, kun hänelle annetaan haaste. Sen antaa joko tuomioistuin tai syyttäjä.
Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastaamaan häneen kohdistettuihin vaatimuksiin. Samalla hänet yleensä kutsutaan oikeudenkäyntiin, mutta häntä voidaan myös pyytää vastaamaan syytteeseen kirjallisesti jo ennen oikeudenkäyntiä.
Viimeistään oikeudenkäynnissä vastaajalta tiedustellaan, myöntääkö vai kiistääkö hän syyllistyneensä rikokseen, josta häntä syytetään. Häneltä kysytään kantaa myös asianomistajan esittämiin korvausvaatimuksiin.
Jos asianomistajalla on rikoksen johdosta korvausvaatimuksia, hän voi pyytää, että syyttäjä esittää ne oikeudessa. Jos vaatimus on selvä, syyttäjä on yleensä velvollinen ottamaan tehtävän vastaan.
Jos asianomistaja ajaa itse vahingonkorvausvaatimustaan, hän voi joko toimittaa sen kirjallisena tuomioistuimelle ennen oikeudenkäyntiä tai esittää sen oikeudessa.
Asianomistaja voidaan kutsua tuomioistuimeen henkilökohtaisesti, jos hänen läsnäolonsa on asian selvittämiseksi tarpeen. Hänellä on silloin oikeus saada korvaus matkakustannuksista ja ansionmenetyksestä.
Tuomioistuin tai syyttäjä kutsuu jutun osapuolet oikeudenkäyntiin (pääkäsittelyyn). Kutsu on syytä lukea huolella, sillä siitä ilmenee, onko oikeuteen tultava itse vai voiko sinne lähettää puolestaan asiamiehen. Kutsusta ilmenee myös, voidaanko juttu ratkaista asianosaisen poissaolosta huolimatta.