Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Yksi- tai kaksikielisiä kuntia

Kunta on kielellisen jaotuksen perusyksikkö. Kunnat ovat kielilain mukaan yksikielisiä tai kaksikielisiä. Kielellinen jaotus perustuu väestötietojärjestelmän tietoihin kunnan asukkaiden kielestä, ja sen vahvistaa valtioneuvosto asetuksella joka kymmenes vuosi. Henkilö voi rekisteröidä äidinkielekseen eli omaksi kielekseen vain yhden kielen.

Kuten tähänkin asti, kunta on kaksikielinen, jos suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus ole laskenut alle kuuden prosentin.

Kaksikielisiä kuntia on 34

Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyiset kielelliset jaotukset vuosiksi 2003-2012 (1174/2002). Asetuksen muutoksen mukaan 1.1.2009 maassamme on 19 kaksikielistä kuntaa, joiden asukkaiden enemmistön kieli on suomi, ja 15 kaksikielistä kuntaa, joiden asukkaiden enemmistön kieli on ruotsi. Ruotsinkielisiä kuntia on kolme. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Ahvenanmaan kaikki 16 kuntaa ovat ruotsinkielisiä.

Muodollisesti yksikielinen kunta voi hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnan valtuuston esityksellä.

Valtion viranomaiset yksi- tai kaksikielisiä

Kielilaki määrittelee myös valtion viranomaiset joko yksi- tai kaksikielisiksi. Valtion keskushallintoviranomaiset (esimerkiksi ministeriöt) ovat uuden kielilain mukaan aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia. Esimerkiksi Verohallitus keskushallintoviranomaisena on kaksikielinen, sen alueyksiköistä Savo-Karjalan verovirasto yksi- eli suomenkielinen ja Lounais-Suomen verovirasto kaksikielinen.

Jaottelu yksi- ja kaksikielisiin viranomaisiin vaikuttaa sekä yksilön kielellisiin oikeuksiin että viranomaisten kielellisiin velvollisuuksiin. Kaksikielisen viranomaisen velvollisuus antaa palveluja molemmilla kielillä on laajempi kuin yksikielisen viranomaisen.