Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1011/2008 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin, jotka estävät perusteluissa mainittujen tyylittömien temppujen viljelyn äänten haravoimiseksi parlamentin demokraattisen vaaliprosessin kustannuksella eli aikooko oikeusministeri Brax muuttaa lainsäädäntöä niin, että henkilön, joka tulee valituksi EU:n parlamenttiin, tulee ottaa paikka vastaan ja vaalikampanjassa tavoitellun paikan vastaanottamisesta kieltäytyminen on mahdollista vain erityisen painavasta syystä sekä
mikä arvo oikeusministerin juridisen tulkinnan mukaan tulee antaa ehdokashakemuksessa ilmaistun suostumuksen kieltämiselle ilman hyväksyttäviä perusteita eli onko oikeusministerin mielestä suostumus ehdokkaaksi sitova toimi ja velvoittaako se ministerin käsityksen mukaan ehdokkaan toimimaan niin kuin hän ehdokashakemuksessa on kirjallisesti ilmaissut?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Euroopan parlamentin työjärjestyksen 4 artiklassa säädetään muun ohella seuraavaa:
Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen (EU:n vaalisäädös, 76/787/EHTY, ETY, Euratom) mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena. Jäsen pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon avaamiseen asti. Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan. Luopumisesta voi ilmoittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen sen voimaantuloa. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa. Pöytäkirja toimitetaan välittömästi asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan kokouksensa esityslistalle.

Jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy luopumisen, edustajantoimen katsotaan tulleen va-paaksi edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana. Jos taas valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole vaalisäädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille, jotta parlamentti päättää, onko edustajantoimen katsottava tulleen vapaaksi.

EU:n vaalisäädöksen 12 artiklan mukaan Euroopan parlamentti tarkastaa Euroopan parlamen-tin jäsenten valtuudet. Tätä varten se merkitsee tiedoksi jäsenvaltioiden virallisesti julkistamat tulokset.

Vaalisäädöksen 13 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenen paikka vapautuu, kun hä-nen toimikautensa päättyy hänen erottuaan, kuoltuaan tai kun hänen edustajan toimensa päättyy. Jollei vaalisäädöksen muista säännöksistä muuta johdu, kukin jäsenvaltio vahvistaa asianmukaiset menettelytavat mahdollisesti vapautuvan jäsenenpaikan täyttämiseksi jäsenten toimikauden (viisi vuotta) loppuun asti. Jos Euroopan parlamentin jäsenen toimikausi päättyy jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, noudatetaan toimikauden päättymisessä jäsenvaltion lainsäädännön säännöksiä. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ilmoittavat siitä Euroopan parlamentille. Kun jäsenen paikka vapautuu eroamisen tai kuoleman vuoksi, Euroopan parlamentin puhemies ilmoittaa siitä viipymättä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Edellä mainituissa EU-säädöksissä ei ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että europarla-menttivaaleissa valittu ehdokas ei lainkaan ottaisi vastaan Euroopan parlamentin jäsenen tehtävää. Säännökset koskevat vain jäsenyydestä luopumista. Sääntelyn lähtökohtana lienee se yleinen periaate, että ehdokas ottaa vastaan sen tehtävän, johon hän on ollut ehdolla ja johon äänestäjät ovat hänet vaaleissa valinneet.

Suomen vaalilain (714/1998) 172 §:n 1 momentin ja 174 §:n 1 momentin mukaan europarla-menttivaalien ehdokashakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi sekä kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan Euroopan parlamentin jäsenen toimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Oikeuskirjallisuudessa omaksutun näkemyksen mukaisesti ehdokkaan suostumusta ei voida enää peruuttaa sen jälkeen kun ehdokaslistojen jättämiselle asetettu määräaika (40. päivä ennen vaalipäivää ennen kello 16) on umpeutunut. Suostumuksella on siten merkittävä rooli vaalien ehdokasasettelussa. Muutoinkin Suomen vaalilainsäädännössä on omaksuttu periaate, jonka mukaan vaaleissa valitut ottavat vastaan tehtävän, johon heidät on valittu ja johon he ovat suostuneet.

Perustuslain 28 §:n 1 momentissa säädetään, että kansanedustajan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka edustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Eduskunnan työ-järjestyksen 77 §:n mukaan Euroopan parlamentin jäseneksi valitun edustajan tulee ilmoittaa puhemiehelle, hoitaako hän edustajantointaan vai toimiiko hän jäsenenä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä ennen parlamentin ensimmäistä täysistuntoa. Eduskuntavaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä viimeistään kello 12 kolmantena päivänä siitä, kun hänen kansanedustajan valtakirjansa on tullut tarkastetuksi. Jos hän toimii jäsenenä Euroopan parlamentissa, hänen edustajantoimensa hoitaminen keskeytyy silloin, kun hänen varaedustajansa valtakirja on tarkastettu.

Euroopan parlamentin jäsenyyden aloittamista ja lopettamista koskevat ratkaisut tehdään Eu-roopan parlamentissa, eikä niihin voida vaikuttaa Suomen lainsäädännöllä. Mikäli eduskunta katsoo aiheelliseksi, se voi harkita oman työjärjestyksensä 77 §:n täsmentämistä tässä suhteessa.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2009

Oikeusministeri Tuija Brax