| Aikooko hallitus pikaisesti selvittää korreloiko ennakkoäänestyspaikkojen suuri määrä korkean äänestysprosentin kanssa kunnallisvaaleissa 2008 ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että kunnat tulevaisuudessa järjestävät useampia.. | Kuvallinen versio |
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 874/2008 vp:
Aikooko hallitus pikaisesti selvittää korreloiko ennakkoäänestyspaikkojen suuri määrä korkean äänestysprosentin kanssa kunnallisvaaleissa 2008 ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että kunnat tulevaisuudessa järjestävät useampia ennakkoäänestyspaikkoja.
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen vaaleissa äänioikeutettu voi äänestää kaikissa yleisissä vaaleissa joko vaalipäivänä sunnuntaina tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana.
Sekä kunnan yleisistä ennakkoäänestyspaikoista että vaalipäivän äänestyspaikoista päättää asianomainen kunta itse. Kunnan asiana on perustuslain 14 §:n 3 momentin velvoittamana huolehtia siitä, että äänestäjien äänestysmahdollisuudet kunnassa sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä ovat riittävät. Vaalilaissa on pyritty antamaan kunnille joustavat mahdollisuudet suunnitella ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. On katsottu, että kunta itse pystyy parhaiten arvioimaan sen, kuinka monta ennakkoäänestyspaikkaa kunnassa tarvitaan, missä kunnan osissa niiden tulisi sijaita ja kuinka monta ennakkoäänestyspäivää kunnan eri alueilla tarvitaan siihen nähden, paljonko alueilla on potentiaalisia ennakkoon äänestäjiä. On myös otettava huomioon, että äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa myös muun kuin kotikunnan alueella. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa käy runsaasti lähikuntien äänestäjiä.
Oikeusministeriö on vaalikohtaisesti antanut kunnille ohjeita siitä, että sekä ennakkoäänestyspaikkoja että vaalipäivän äänestyspaikkoja on kunnassa oltava riittävästi suhteessa äänioikeutettujen määrään ja sellaisissa paikoissa, joihin äänestäjien on helppo tulla ja johon he vaivattomasti osaavat. Ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärä onkin lisääntynyt viimeisimmissä vaaleissa. Samaan aikaan kuitenkin vaalipäivän äänestyspaikkojen määrä on vähentynyt. Ministeriö tulee jatkossa kannustamaan kuntia siihen, että sekä ennakkoäänestyspaikkoja että vaalipäivän äänestyspaikkoja sijoitetaan yhtäältä niin, että syrjäisemmillä alueilla asuvien mahdollisuudet äänestää turvataan ja toisaalta myös sinne, missä äänestäjien muutoinkin tiedetään liikkuvan.
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kotimaassa oli 719 ennakkoäänestyspaikkaa ja 2914 vaalipäivän äänestyspaikkaa, vuoden 2006 presidentinvaalissa 849 ennakkoäänestyspaikkaa ja 2715 vaalipäivän äänestyspaikkaa sekä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa 860 ennakkoäänestyspaikkaa ja 2611 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Kuluvan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kotimaassa oli 889 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa ja 2507 vaalipäivän äänestyspaikkaa. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä on niin monia, että johtopäätöksiä ei voida tehdä vertaamalla vain näitä lukuja vaalien äänestysaktiivisuuteen.
Viimeaikaisista vaalitilastoista havaitaan, että keskimäärin noin 40 prosenttia äänestäneistä äänestää ennakkoon ja noin 60 prosenttia vaalipäivänä. Ennakkoäänestyksen suosio on kuitenkin jossain määrin vaihdellut vaalikohtaisesti niin, että suosituinta ennakkoon äänestäminen on ollut presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa, kun taas eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa ennakkoon äänestäneiden osuus on ollut hieman pienempi.
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2008
Oikeusministeri Tuija Brax