Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Laitisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 28/2007 vp.:

Mitä hallitus aikoo tehdä kansanedustajan kaksoismandaatilla keinottelun estämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Europarlamenttivaaleja koskevan Euroopan unionin vaalisäädöksen (Säädös Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 76/787/EHTY, ETY, Euratom, viimeksi muutettu 21.10.2002, 302D0772) 7 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentin jäsenyys on yhteensopimaton kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenyyden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Euroopan parlamentin jäsen, joka on valittu kansallisen parlamentin jäseneksi, ei voi enää hoitaa Euroopan parlamentin jäsenen tehtävää.

Suomen perustuslain 28 §:n 1 momentin mukaan kansanedustajatoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä, ja tänä aikana edustajantointa hoitaa hänen varaedustajansa.

Edellä mainitut säännökset mahdollistavat siis sen, että henkilö on samanaikaisesti sekä kansanedustaja että Euroopan parlamentin jäsen, mutta ne estävät sen, että henkilö hoitaisi molempia tehtäviä samanaikaisesti. Säännökset eivät sisällä rajoituksia sen suhteen, missä vaaleissa henkilö voi asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi. Henkilön, joka on valittu molempiin tehtäviin, on itse tehtävä valinta siitä, kumpaa tehtävää hän hoitaa. Jos Euroopan parlamentin jäsen ryhtyy kansanedustajaksi, hänen mandaattinsa Euroopan parlamentissa päättyy, mutta jos kansanedustaja ryhtyy Euroopan parlamentin jäseneksi, hänen mandaattinsa eduskunnassa säilyy.

Eduskuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi ja europarlamenttivaalit joka viides vuosi. Vuonna 1999 molemmat vaalit sattuivat samalle vuodelle ja seuraavan kerran samoin käy vuonna 2019. Vaaleissa äänestäjät ottavat kantaa siihen, kumpaa mandaattiaan ehdokkaan tulisi hoitaa. Tässä on kuitenkin sikäli epäyhtenäisyyttä, että eduskuntavaaleissa vain yhden vaalipiirin äänestäjät voivat äänestää eduskuntaan ehdokkaan, jonka koko maan äänestäjät ovat aiemmin äänestäneet Euroopan parlamenttiin. Ja toisinpäin: europarlamenttivaaleissa koko maan äänestäjät voivat äänestää Euroopan parlamenttiin ehdokkaan, jonka vain yhden vaalipiirin äänestäjät ovat aiemmin äänestäneet eduskuntaan. 

Kaikki europarlamenttivaaleissa ehdolla olleet ja läpimenneet kansanedustajat ovat aina ottaneet heti vastaan Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän. Sen sijaan jotkut eduskuntavaaleissa ehdolla olleet ja läpimenneet Euroopan parlamentin jäsenet eivät ole ottaneet kansanedustajan tehtävää vastaan heti, vaan vasta sitten kun heidän kautensa Euroopan parlamentissa on päättynyt. Siihen asti kansanedustajan tehtävää ovat hoitaneet ehdokkaiden varaedustajat. Mainittakoon, että yksi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 1995-2007 toiminut henkilö valittiin toimikautensa aikana kolmissa vaaleissa myös eduskuntaan, ja hänen kansanedustajantointaan hoiti varamies yhteensä kahdeksan vuotta.

Oikeusministeriön mielestä tilannetta ei voida pitää täysin tyydyttävänä, erityisesti äänioikeutettujen näkökulmasta katsoen. Asiaa ei kuitenkaan voitane ratkaista rajoittamalla kansanedustajien ja Euroopan parlamentin jäsenten oikeutta vapaasti päättää siitä, missä vaaleissa ja mihin toimielimeen he asettautuvat ehdolle. Sen sijaan voitaisiin harkita, että myös Suomen lainsäädännössä säädettäisiin Euroopan parlamentin jäsenen tehtävä yhteensopimattomaksi kansanedustajan tehtävän kanssa, jolloin kansanedustaja menettäisi mandaattinsa eduskunnassa ryhtyessään Euroopan parlamentin jäseneksi. Tämä kuitenkin edellyttäisi ensinnäkin laajaa poliittista yksimielisyyttä ja lainsäädäntöteknisesti perustuslain muuttamista.

Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa (15.4.2007) todetaan muun muassa, että "arvioidaan vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain toimivuutta. Perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä". Tarvittaessa kaksoimandaattikysymys on mahdollista ottaa esille tässä yhteydessä.

Helsingissä, 15 päivänä toukokuuta 2007

Oikeusministeri Tuija Brax