Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Esitys perustuu hallituksen viimevuotisessa esityksessään tekemään arvioon seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisoimisen tarpeellisuudesta. Aikaisemman esityksen johtopäätösten vuoksi tässä yhteydessä ei ole enää harkittu seksuaalipalvelujen myymisen yleistä kriminalisoimista.

Seksuaalipalvelujen ostamiseen syyllistyisi se, joka lupaamalla tai antamalla korvauksen saa toisen ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon. Seksuaalipalvelujen ostamisesta tuomittaisiin myös, jos käyttää toisen henkilön korvaamia seksuaalipalveluja. Rangaistukseksi seksuaalipalvelujen ostamisesta määrättäisiin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös seksuaalipalvelujen ostamisen yritys olisi rangaistava.

Uutta rangaistussäännöstä ei sovellettaisi, jos kyseessä on ankarammin rangaistava seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta. Siitä voidaan tuomita enintään yksi vuosi vankeutta. Rangaistussäännöstä seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta täydennettäisiin niin, että tästäkin rikoksesta tuomittaisiin myös se, joka käyttää toisen henkilön korvaamia seksuaalipalveluja.

Tällä hetkellä seksuaalipalvelujen myyminen ja ostaminen yleisellä paikalla on rangaistavaa järjestysrikkomuksena, josta voidaan määrätä rikesakko tai sakko. Uusi rangaistussäännös koskisi seksuaalipalvelujen ostamistapahtumia paikasta riippumatta. Se soveltuisi yleisellä tai yksityisellä paikalla tapahtuvaan sekä esimerkiksi matkapuhelimen tai Internetin kautta tapahtuvaan seksuaalipalvelujen ostamiseen. Järjestyslaista poistettaisiin sen nykyinen kielto ostaa seksuaalipalveluja yleisellä paikalla.

Seksuaalipalvelujen ostamisen yleisellä kriminalisoimisella pyritään vähentämään prostituutiota ja sitä kautta edistämään seksuaalista itsemääräämisoikeutta, sosiaalista tasa-arvoa ja sukupuolten tasa-arvoa sekä heikentämään ihmiskauppa- ja paritusrikollisuuden toimintaedellytyksiä.

Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetään myös ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat lisäpöytäkirjat, jotka liittyvät Suomessa vuonna 2004 voimaan saatettuun kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen YK:n yleissopimukseen.

Lisäpöytäkirjoilla on tärkeä periaatteellinen ja käytännöllinen merkitys ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjunnassa sekä mainittujen rikosten kohteena olleiden henkilöiden auttamisessa. Niihin on jo liittynyt huomattava määrä valtioita, muun muassa valtaosa Euroopan unionin jäsenvaltioista.

Lisäpöytäkirjojen kansallinen voimaansaattaminen ei edellytä lainsäädäntömuutoksia, koska niiden edellyttämät kriminalisointivelvoitteet on toteutettu jo vuonna 2004.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723