| Oikeudellisen yhteistyön painopisteet | Kuvallinen versio |
Haagin ohjelman arviointi
Rikosoikeudellinen yhteistyö
Siviilioikeudellinen yhteistyö
Kuluttajansuoja, yhtiöoikeus ja muut eri neuvostoissa käsiteltävät asiatEU:n perusoikeusvirasto
EU-lainsäädännön kehittäminen
EU:n avoimuuden kehittäminen
EU-Venäjä yhteistyö ja muut ulkosuhteet
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kokoontuu yleensä joka toinen kuukausi ja siihen osallistuvat oikeus- ja sisäasiainministerit. Suomen puheenjohtajakaudella järjestetään kolme tämän politiikka-alueen neuvostoa ja niiden puheenjohtajina toimivat oikeusministeri Leena Luhtanen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäki.
Suomen puheenjohtajakaudella arvioidaan Haagin ohjelman toteutumista. Tämä monivuotinen ohjelma tähtää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittamiseen Euroopan unionissa. Pohja sille luotiin Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella vuonna 1999 Tampereella Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Suomen puheenjohtajakaudella tavoitteena on poliittisella tasolla linjata ja määritellä lähivuosien yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa. Samalla pohditaan päätöksenteon tehostamista rikosoikeudellisessa yhteistyössä ja poliisiyhteistyössä. Lisäksi arvioidaan, kuinka pitkälle Haagin ohjelman toteuttamisessa on päästy ja millä alueilla tarvittaisiin lisäpanostusta.
Suomi edistää puheenjohtajamaana erityisesti niitä hankkeita, joilla voidaan vahvistaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta rikos- ja siviilioikeudellisessa yhteistyössä. Vastavuoroinen tunnustaminen merkitsee yhdessä jäsenvaltiossa tehdyn oikeudellisen päätöksen hyväksymistä sellaisenaan siinä toisessa valtiossa, joka panee päätöksen täytäntöön.
Hyvä esimerkki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta on puitepäätös, jolla helpotettaisiin vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa tuomitun koti- tai asuinvaltioon. Hankkeen eteenpäinvieminen on Suomen painopistealueita puheenjohtajana, olimmehan siinä aloitteentekijänä yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa.
Useissa Suomen puheenjohtajakaudella vireillä olevissa hankkeissa tähdätään kansalaisten ja yritysten arkipäivään liittyvien oikeusongelmien ratkaisemiseen. Suomi jatkaa puheenjohtajana muun muassa työtä asetuksesta, jolla säädettäisiin siitä, minkä maan lakia sovelletaan sopimuksiin perustuviin velvoitteisiin. Säännökset koskisivat esimerkiksi tilanteita, joissa kuluttaja ostaa tavaroita toisesta jäsenmaasta.
Perusoikeuksien edistäminen on yksi Suomen painopistealueita. EU:n perusoikeusvirasto pyritään saamaan toimintakykyiseksi vuoden 2007 alusta lähtien.
Myös oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteita pyritään tehostamaan Suomen kaudella. Painopiste on Venäjän ja USA:n kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Päivitetty 27.6.2006