Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Kun henkilö on kadonnut, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä edunvalvojan hoitamaan hänen asioitaan.

Etsintöjen päätyttyä ja tarvittaessa laissa säädetyn odotusajan kuluttua käräjäoikeus voi hakemuksesta julistaa kadonneen henkilön kuolleeksi.

Kun kadonnut henkilö on julistettu kuolleeksi tai jos hänen ruumiinsa tunnistetaan, läheisten on ryhdyttävä vastaaviin oikeudellisiin toimenpiteisiin kuin yleensäkin lähiomaisen kuoltua (esimerkiksi perunkirjoitus).

Kuka hoitaa kadonneen asioita?

Kadonneelta henkilöltä jää usein asioita, jotka vaativat hoitamista. Tällöin hänelle voidaan määrätä edunvalvoja.

Edunvalvoja on päämiehensä eli kadonneen henkilön luottohenkilö. Hän puolustaa päämiehen etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavikseen.

Edunvalvoja voidaan määrätä esimerkiksi huolehtimaan kadonneen henkilön omaisuudesta ja muista taloudellisista asioista. Tällöin hän voi esimerkiksi irtisanoa sopimuksia, huolehtia laskujen maksamisesta ja yhteydenpidosta velkojiin sekä tehdä veroilmoituksen.

Miten edunvalvoja määrätään?

Käräjäoikeus määrää edunvalvojan kadonneelle henkilölle.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä kadonneen henkilön vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Hakemuksen voi tehdä myös muu henkilö, jonka etua tai oikeutta asia koskee. Lisäksi hakijana voi olla holhousviranomainen eli maistraatti.

Kadonneen henkilön läheinen voi siis joko hakea itse käräjäoikeudelta edunvalvojan määräämistä tai ottaa yhteyttä maistraattiin, joka voi tehdä hakemuksen käräjäoikeudelle.

Kuka voidaan määrätä edunvalvojaksi?

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä esimerkiksi joku kadonneen henkilön läheinen. Käytettävissä on myös yleinen edunvalvoja, joka hoitaa näitä tehtäviä työnsä puolesta.

Mitä edunvalvojan määrääminen maksaa?

Edunvalvonta-asian käsittelystä käräjäoikeudessa peritään hakemusmaksu. Maksun määrä riippuu siitä, missä käsittelyvaiheessa asia ratkaistaan. Tavallisimmin perittävä maksu on 30 euroa.

Jos maistraatti tekee käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi, maistraatti perii tästä maksua 100 euroa. Jos maistraatin edustajan on osallistuttava käräjäoikeuden istuntoon, maksu on kuitenkin 240 euroa. Tietyissä tapauksissa maistraatti voi jättää maksun perimättä.

Edunvalvojalla on oikeus saada päämiehensä varoista korvaus kuluistaan ja kohtuullinen palkkio. Palkkion määrä riippuu muun muassa edunvalvojan tehtävän laajuudesta ja hänen hoidettavanaan olevan omaisuuden arvosta.

Miten edunvalvojan toimintaa valvotaan?

Edunvalvojan toimintaa valvoo maistraatti.

Tehtävänsä alussa edunvalvojan on annettava maistraatille luettelo päämiehensä varoista ja veloista.

Edunvalvojan, joka hoitaa päämiehensä omaisuutta, on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvojan on säännönmukaisesti, yleensä vuosittain, annettava tili maistraatille.

Edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan päämiehensä puolesta tehtäviin tärkeisiin oikeustoimiin. Lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.

Mitä edunvalvojan määräykselle tapahtuu, jos kadonnut henkilö löytyy?

Jos kadonnut henkilö löytyy elossa olevana, hän ei yleensä enää ole edunvalvonnan tarpeessa. Tällöin käräjäoikeus hakemuksesta määrää edunvalvojan tehtävän lakkaamaan.

Edunvalvojan tehtävä päättyy, jos kadonnut henkilö löydetään kuolleena tai hänet julistetaan kuolleeksi.

Mistä saa lisätietoja?

Maistraatti neuvoo ja opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi. Paikallisen maistraatin yhteystiedot löytyvät maistraattien kotisivuilta.

Päivitetty 31.1.2005