Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Ministerin vastaus

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Essayahin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 12/2005 vp.:

Ryhtyykö hallitus selvittämään maahanmuuttajien äänioikeuden käyttämättä jättämistä kieliongelmien vuoksi ja
aikooko hallitus ryhtyä valmistelemaan tarvittavien palvelukielten käyttöönottoa äänioikeusilmoituksissa?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Perustuslain (731/1999) 14 §:n mukaan Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ja julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaalilain (714/1998) 2 §:n 2 momentin mukaan europarlamenttivaaleissa äänioikeutettuja ovat myös ne Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaiset, jotka asuvat Suomessa ja ovat ilmoittautuneet täällä äänioikeutetuksi.

Vaalilain 21 §:n mukaan Väestörekisterikeskus laatii jokaiselle äänioikeusrekisteriin otetulle henkilölle ilmoituskortin (ilmoitus äänioikeudesta) ja lähettää kortit viimeistään torstaina 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ilmoituskortti on suomenkielinen, jos väestötietojärjestelmään on henkilön äidinkieleksi tai asiointikieleksi merkitty suomi, ja ruotsinkielinen, jos henkilön äidinkieleksi on merkitty islanti, norja, ruotsi tai tanska tai asiointikieleksi on merkitty ruotsi. Jos äidinkieli on jokin muu ja asiointikieltä ei ole merkitty, kortti kirjoitetaan yksikielisessä kunnassa kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa kunnan enemmistön kielellä. Ahvenanmaalla vakinaisesti asuville lähetetään ruotsinkielinen kortti ja ulkomailla vakinaisesti asuville muuttumattomien tietojen osalta kaksikielinen kortti.

Asiointikielestä säädetään väestötietolain (507/1993) 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa, jonka mukaan Suomen kansalaisesta tallennetaan väestötietojärjestelmään henkilön ilmoittamat tiedot äidinkielestä ja asiointikielestä, suomesta tai ruotsista, jos kumpikaan näistä ei ole henkilön äidinkieli. Lain 4 §:n 4 momentissa puolestaan todetaan, että ulkomaalaisesta voidaan tallettaa samat tiedot, jos se on mm. Suomessa asumisen vuoksi tarpeen.

Mainittakoon myös, että kielilain (423/2003) 19 §:n 3 momentin mukaan mm. viranomaisten lähettämissä ilmoituksissa on käytettävä vastaanottajan kieltä (suomea tai ruotsia), jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä taikka sekä suomea että ruotsia. Saamen kielilain (1086/2003) 8 §:n 5 momentin mukaan yleisten vaalien tai kansanäänestysten ilmoituskortteja ei laadita saamen kielellä.

Vaikka ilmoituskorttia ei siis olekaan lähetetty kuin suomen- ja ruotsinkielisinä, on kuitenkin huomattava, että europarlamenttivaaleissa ja kunnallisvaaleissa Väestörekisterikeskus informoi vaalilain 22 §:n mukaisesti henkilökohtaisella kirjeellä Suomessa asuvia ulkomaalaisia äänioikeudesta ja vaalioikeudesta sekä menettelystä, joka on tarpeen äänioikeuden käyttämiseksi ja vaalikelpoisuuden toteuttamiseksi. Tämä kirje on ollut suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.

Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat mahdollisimman vaivattomasti käyttää vaali- ja osallistumisoikeuksiaan. Ministeriö tulee jatkossa omalta osaltaan selvityttämään, millaisia toimenpiteitä tämän tavoitteen toteuttamiseen tarvitaan.

Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2005

Oikeusministeri

Johannes Koskinen