Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Sopimusehdotuksen otti vastaan hallitusten puolesta Suomen oikeusministeri Leena Luhtanen ja kolmen maan saamelaiskäräjien puolesta Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio tänään Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Paikalla olivat myös muut saamelaisasioista vastaavat ministerit eli Norjan työ- ja sosiaaliministeri Bjarne Håkon Hanssen ja Ruotsin maatalousministeri Ann-Christin Nykvist sekä saamelaiskäräjien puheenjohtajat Aili Keskitalo Norjasta ja Lars Anders Baer Ruotsista.

Oikeusministeriö ei ole ottanut kantaa asiantuntijaryhmän ehdotukseen.

Sopimusehdotuksen keskeiset pääkohdat

Saamelaissopimuksen laatimista ehdotti jo 1986 saamelaisjärjestöjen yhteistyöelin, pohjoismaiden saamelaisneuvosto. Ehdotuksen taustalla oli saamelaisten halu kehittää omaa kulttuuriaan, kieltään ja yhteiskuntaelämäänsä yhtenäisenä kansana yli valtionrajojen. Sopimuksen valmistelun käynnistämisestä sovittiin Pohjoismaiden neuvoston kokouksen yhteydessä 1995.

Nyt valmistunut sopimusluonnos on laadittu saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien vuonna 2002 antaman toimeksiannon pohjalta. Asiantuntijaryhmässä oli kustakin maasta sekä hallituksen että saamelaiskäräjien edustus. Puheenjohtajana toimi Norjan korkeimman oikeuden emeritus presidentti Carsten Smith.

Raportin saatekirjelmän mukaan asiantuntijaryhmän Suomen hallitusta edustavilla jäsenillä oli vaikeuksia hyväksyä sopimusluonnosta kaikilta osin. Ehdotukseen ei kuitenkaan sisälly eriäviä mielipiteitä tai vaihtoehtoisia sopimusartikloja.

Ehdotuksen mukaan pohjoismainen saamelaissopimus olisi perusluonteeltaan kansainvälisoikeudellinen valtioiden välinen sopimus. Saamelaiset eivät siis olisi sen osapuolia. Saamelaisten omat näkökohdat kävisivät kuitenkin ilmi sopimuksen johdanto-osasta. Lisäksi ehtona sopimuksen ratifioinnille ja voimaantulolle olisi, että saamelaiskäräjät hyväksyvät sopimuksen sisällön.

Koska kyseessä olisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus, se ei koskisi Venäjällä asuvia saamelaisia. Kuitenkin Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa pysyvästi asuva Venäjän saamelainen kuuluisi sopimuksen piiriin.

Tarkoituksena vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia

Sopimuksen lähtökohtana olisi, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka elää levittäytyneenä yli valtionrajojen. Valtioilla on kansallinen ja kansainvälinen vastuu luoda saamelaisille riittävät elinehdot. Saamelaisten tulee voida säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisiman vähän häiritsevät sitä.

Saamelaisilla olisi kansana itsemääräämisoikeus, josta saamelaisten puolesta huolehtivat saamelaiskäräjät. Sopimus sisältäisi säännöksiä mm. julkisen vallan velvollisuudesta ennen päätöksentekoa neuvotella saamelaiskäräjien kanssa asioista, joilla on olennainen merkitys saamelaisille.

Ehdotuksen mukaan sopimus velvoittaisi kaikkia julkista valtaa käyttäviä, siis paitsi valtiota myös alueellisia, kunnallisia ja yksityisiä tahoja, joilla on julkista valtaa.

Sopimuksen tavoite on myös helpottaa saamelaisten yli valtionrajojen ulottuvaa yhteistyötä. Sopimus sisältäisi määräyksiä, jotka tekevät yhteistyön yksinkertaisemmaksi kulttuuriin ja elinkeinoihin liittyvissä järjestelyissä sekä myös opetuksessa ja hyvinvointiin liittyvissä järjestelyissä.

Saamen kieltä ja saamelaisen kulttuuria koskevien säännösten mukaan valtion velvollisuus olisi mm. valvoa, että saamenkielisiä ohjelmia voidaan lähettää radiossa ja televisiossa sekä edistää saamenkielisten lehtien julkaisemista. Valtioiden tulisi myös yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa luoda edellytykset tutkimukselle, joka palvelee saamelaisen yhteiskunnan tiedontarvetta. Tietoa saamelaisista ja heidän kulttuuristaan tulisi jakaa myös muulle väestölle.

Oikeudesta maa- ja vesialueisiin

Sopimuksessa todettaisiin, että saamelaisilla on oikeuksia sellaisiin maa- ja vesialueisiin, joita he ovat perinteisesti käyttäneet. Tältä osin ehdotus vastaa pääosin kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevaa sopimusta nro 169. Sopimuksen osapuolista toistaiseksi vain Norja on ratifioinut sopimuksen.

Valtioilla olisi velvollisuus määritellä ne maa-alueet, joihin saamelaisilla on omistus- tai käyttöoikeus. Kansallisessa oikeudessa tulisi olla sopivia menettelyjä saamelaisten maahan ja veteen kohdistuvia oikeuksia koskevien vaatimusten käsittelemiseksi. Tarvittaessa saamelaisten tulisi saada välttämätöntä taloudellista apua asiansa oikeuskäsittelyyn.

Saamelaisilla olisi muun muassa osallistumisoikeus näiden alueiden julkiseen hallintoon.

Poroelinkeinosta

Poronhoitoa koskevan määräyksen mukaan Norjan ja Ruotsin tulisi säilyttää ja kehittää poronhoitoa saamelaisten yksinoikeutena saamelaisilla poronhoitoalueillla. Suomessa, missä poronhoito ei ole saamelaisten yksinoikeus, valtio sitoutuisi vahvistamaan saamelaisen poronhoidon asemaa.

Raportti saataville Internetiin

Asiantuntijaryhmän raportti on norjankielinen, mutta sopimusluonnos on siinä myös ruotsiksi, suomeksi ja pohjoissaameksi. Raportti käännetään loppuvuoden aikana suomeksi ja pohjoissaameksi. Sen jälkeen ehdotus lähetetään lausuntokierrokselle kaikissa maissa.

Raportti löytyy Norjan kunta- ja alueministeriön verkkosivuilla osoitteesta
http://odin.dep.no/aid/norsk/tema/same/nordisk/bn.html. Suomen- ja saamenkieliset versiot tulevat saataville tammikuussa 2006.

Saamelaisia on Suomessa tällä hetkellä noin 8 000. Heistä vajaa puolet asuu saamelaisten kotiseutualueella Ylä-Lapissa. Norjassa asuvien saamelaisten määräksi arvioidaan noin 50 000 – 65 000. Ruotsissa saamelaisia on noin 20 000. Venäjällä asuu noin 2 000 saamelaista.

Lisätietoja:
asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Carsten Smith, puh. +47 2203 9505 tai GSM +46 9115 7451,
asiantuntijajäsen, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo, puh. (09) 1606 7690,
varajäsen, apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent (ulkoasiainministeriö), puh. (09) 1605 5701 tai GSM 040 - 575 9096, ja
hallitusneuvos Mirja Kurkinen, puh. (09) 1606 7621 tai 050 – 379 0540

Ministeri Luhtasen puhe pohjoismaisen saamelaissopimuksen luovutustilaisuudessa 16.11.2005