Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Suomi on tasavalta

Perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Perustuslaissa turvataan Suomessa asuvien perusoikeudet, ja se sisältää säännökset valtion hallinnosta. Perustuslaki on nimensä mukaisesti lakien, hallinnon ja yhteiskunnallisen toiminnan perusta Suomessa. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Suomessa valta päättää maan asioista kuuluu kansalle. Koska kaikki eivät kuitenkaan voi olla päättämässä asioista, kansalaiset valitsevat vaaleilla eduskunnan. Eduskunta säätää lait, joiden mukaan yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet varmistavat, että lakeja noudatetaan.

Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka valmistelee ja toteuttaa eduskunnan tekemät päätökset.

Maan asioita hoitamaan kansa valitsee vaaleilla myös presidentin. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Presidentin tehtävistä, eduskunnan ja hallituksen toiminnasta sekä tuomioistuimista kerrotaan tarkemmin lisää näillä sivuilla.

Lisätietoja selkosovellutuksista:
Selkokeskus
Viljatie 4 A, 00700 Helsinki
puhelin 09-34809 240
faksi 09-3853 398
sähköposti selkokeskus@kvl.fi

Esitteen julkaisija: Selkokeskus/Kehitysvammaliitto ry.
Toimittajat: Pertti Rajala ja Hannu Virtanen

Lait ovat samoja jokaiselle. Kaikki ovat lakien edessä yhdenvertaisia. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi.

Suomessa jokainen saa vapaasti sanoa mielipiteensä ja ihmiset saavat kokoontua ilman lupaa. He voivat myös valita asuinpaikkansa ja liikkua maassa vapaasti.

Suomessa ketään ei saa tuomita kuolemaan, ei kiduttaa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Suomessa jokainen saa rauhassa elää omaa elämäänsä. Perustuslaki suojaa jokaisen yksityiselämää. Kenenkään kunniaa ei saa loukata eikä kenenkään kotirauhaa saa rikkoa. Toisen henkilön kirjettä ei saa lukea eikä toisen puhelua saa kuunnella.

Suomessa jokainen saa uskoa haluamallaan tavalla. Jokainen voi kuulua tai olla kuulumatta kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Suomalaisiin oikeuksiin kuuluu myös, että jokaisella on oltava mahdollisuus kykyjensä ja tarpeittensa mukaan saada opetusta perusopetuksen jälkeen. Esimerkiksi varattomuus ei saa estää opetuksen saamista.

Suomalaisella on oikeus omaan kieleen. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Näitä kieliä on oikeus käyttää, kun asioi viranomaisten kanssa.

Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään omalla lailla.

Lailla turvataan oikeudet myös niille ihmisille, jotka käyttävät viittomakieltä tai jotka tarvitsevat vammaisuuden vuoksi tulkki- ja käännösapua.

Valtion pitää edistää työllisyyttä ja pyrkiä järjestämään jokaiselle työtä.

Suomessa jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Lapsista on pidettävä aina huolta. Jokaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Suomessa asuvalla on oikeus terveelliseen ympäristöön. Ihmisellä on myös oltava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, joka koskee hänen elinympäristöään.

Jokainen 18 vuotta täyttänyt suomen kansalainen saa äänestää

• eduskuntavaaleissa
• presidentinvaaleissa
• EU-vaaleissa 
• kunnallisvaaleissa
• neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Suomessa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä.

Eduskunta käyttää Suomessa ylintä päätösvaltaa. Se säätää lait ja tekee päätökset valtion taloudesta ja muista valtion toiminnan kannalta tärkeistä asioista.

Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. Suomalaiset valitsevat heidät suorassa ja salaisessa vaalissa. Kenenkään ei siis tarvitse kertoa, ketä hän äänestää tai äänesti.

Eduskunnan toimikausi on neljä vuotta. Kun eduskunta vuosittain aloittaa työnsä sanotaan, että eduskunta on kokoontunut valtiopäiville.

Tasavallan presidentti avaa valtiopäivät. Puhemies johtaa puhetta eduskunnassa. Eduskunta valitsee keskuudestaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

Eduskunta tekee päätökset täysistunnossa. Vain kansanedustajat osallistuvat päätöksentekoon, mutta eduskunnan täysistunnot ovat julkisia. Kuka tahansa voi
mennä eduskuntatalon yleisöparvelle seuraamaan eduskunnan työtä.

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Esitys uudesta laista tai vanhan lain muuttamisesta tulee useimmiten hallitukselta. Myös kansanedustajat voivat tehdä esityksiä laeista. Lisäksi kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämisestä jostain asiasta. Aloitteen tekemiseen tarvitaan vähintään 50 000 Suomen kansalaista, joilla on äänioikeus.

Valtion talousarviosta päättäminen kuuluu eduskunnalle. Hallitus tekee talousarviosta esityksen eduskunnalle, joka tekee siitä lopullisen päätöksen. Myös kansanedustajat voivat tehdä esityksiä valtion talousarvioon.

Talousarvio sisältää valtion tulot ja menot. Valtion tuloja ovat esimerkiksi kansalaisilta kerättävät verot ja maksut. Valtion menoja ovat esimerkiksi kansalaisille annettavat tuet ja palvelut, joista eduskunta tekee päätöksen. Eduskunta päättää myös valtion omaisuuden ja velkojen hoidosta.

Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

Perustuslaki sisältää myös muita yksityiskohtaisia määräyksiä eduskunnan työtä varten.

Hallitukseen eli valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen
kansalaisia. Ministerit ovat työstään vastuussa eduskunnalle.

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa. Muut ministerit presidentti
nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti.

Hallituksen tehtävä on hoitaa valtion asioita. Sen päätyö on valmistella eduskunnassa tehtäviä päätöksiä. Valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä, kuten ulkoministeriö ulkopolitiikan hoitoa varten ja sosiaali- ja terveysministeriö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Suomi on Euroopan unionin jäsen. Valtioneuvosto johtaa valmistautumista unionin päätöksentekoon ja huolehtii unionissa tehtyjen päätösten toimeenpanosta. Pääministeri edustaa Suomea Euroopan unionissa niissä tilanteissa, joissa tarvitaan valtion korkeinta johtoa.

Kansanedustajalla on oikeus tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Kysymyksen on käsiteltävä niitä asioita, joista hallitus on vastuussa.

Hallituksen on annettava vastaus välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa. Tämän jälkeen asiasta käydään keskustelu, jonka lopuksi on äänestys. Tällöin äänestetään siitä, luottaako eduskunta hallitukseen. Jos äänestyksen tulos osoittaa, että eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen pitää erota.

Välikysymys voi johtaa myös siihen, että joku ministereistä joutuu eroamaan.

Suomalaiset valitsevat tasavallan presidentin suoralla kansanvaalilla. Ehdokkaina voivat olla kaikki ne suomalaiset, jotka syntymästä asti ovat olleet Suomen kansalaisia.

Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi eli 12 vuodeksi.

Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut ensimmäisellä äänestyskerralla enemmistöä, siis yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali. Tässä vaalissa on mukana kaksi ensimmäisellä kerralla eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisella kierroksella presidentiksi valitaan näistä kahdesta enemmän ääniä saanut ehdokas.

Presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Jos presidentti ja valtioneuvosto ovat eri mieltä jostain päätöksestä, asia päätetään eduskunnan kannan mukaan. Eduskunta myös hyväksyy tärkeimmät kansainväliset sopimukset. Näistä sopimuksista on tarkempia määräyksiä ja selityksiä perustuslaissa.

Presidentti päättää eron myöntämisestä hallitukselle ja ministereille sekä ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämisestä. Lisäksi presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti voi myös armahtaa rikollisen.

Lakien rikkomuksista tuomitaan tuomioistuimissa. Ensimmäiseksi niitä käsitellään käräjäoikeudessa. Sen päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen. Ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttää korkein oikeus.

Tuomioistuimet ovat valtiovallasta ja muusta hallinnosta riippumattomia. Näin taataan asioiden oikeudenmukainen käsittely.

Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat presidenttiä, hallitusta ja tuomioistuimia sekä valtion ja kuntien toimintaa. Heidän tehtävään on pitää huolta, että toimitaan lakien mukaisesti.

Suomi jakaantuu kuntiin. Perustuslaki turvaa kunnille itsehallinnon. Kunnilla on verotusoikeus eli kunnat keräävät kansalaisilta kunnallisveroa, jonka avulla ne järjestävät palveluja kuntalaisille.

Valtio on säätänyt laeilla kunnille tehtäviä. Esimerkiksi perusopetus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ovat kunnille määrättyjä tehtäviä.

Perustuslaki turvaa Ahvenanmaalle itsehallinnon.

Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen hädän hetkellä osallistumaan maan puolustamiseen. Lain perusteella voi saada vapautuksen osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen.

Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella.

Perustuslain mukaan suomalaiset osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.