Vuoigatvuohtaministeriija doaibmajurdda

Vuoigatvuohtaministeriija ulbmilin lea rabas, aktiivvalaš ja dorvvolaš servodat, mas olbmot sáhttet luohttit vuoigatvuođaideaset ollášuvvamii.

Vuoigatvuohtaministeriija stáhtaráđi oassin ráhkada vuoigatvuohtapolitihka linnjáid, gárgeha njuolggaduspolitihka ja stivre hálddašansuorggis.

Vuoigatvuohtaministeriija lea vásttolaš

• doaibmi demokratiija eavttuin,
• riekteortnega šlájas ja riektegaskavuođaid čielggasvuođas,
• olbmuid ja servošiid beaktilis vugiin oažžut vuoigatvuođaideaset ollášuhttojuvvot,
• vuoiggalaš riektegeavvama eavttuin,
• beaktilis rihkkosiid duostumis ovttasbarggus eará eiseválddiiguin,
• vuoiggalaš ja beaktilis rihkusvuoigatvuođalaš vuogádagas ja ráŋggáštusaid ollášuhttimis sihke
• suorggis riikkaidgaskasaš ovttasbarggus

VUOIGATVUOHTAMINISTERIIJA BARGGUT

Vuoigatvuohtaministeriija lágaid válmmaštallin

Vuoigatvuohtaministeriijas válmmaštallojuvvojit vuođđolága ja almmushálddahusa vuođđonjuolggadusat dego lágat, mat mearridit dásseválddi presideantta, riikkabeivviid ja ráđđehusa doaibmaválddi ja daid gaskavuođaid.

Maiddái válgaláhkaásaheapmi lea demokratiija dáfus mávssolaš. Dasa lassin vuoigatvuohtaministeriija lea riikka bajimus válgaeiseváldi, mii stivre stáhta- ja gielddaválggaid sihke álbmotjienastusa doaimmaheami. Ministeriija doallá bellodatregistara ja dárkkista bellodagaid ruhtageavaheami.

Guovddáš olbmuid ja servošiid vuoigatvuođalaš sajádaga láhkaásaheapmi válmmaštallojuvvo vuoigatvuohtaministeriijas. Ministeriija ovddasvástádussuorggit leat ovdamearkkadihte bearaš- ja árberiekti, soahpamušriekti, geavaheaddjesuodji ja fitnodatriekti. Rihkusláhka válmmaštallojuvvo vuoigatvuohtaministeriijas, seamma ládje duopmostuoluid láhkaásaheapmi sihke bággobearran- ja konkursalágat.

Vaikko iešguhtenai ministeriija lea vásttolaš iežas suorggi lágaid válmmaštallamis, vuoigatvuohtaministeriijas lea ovddasvástádus oba stáhtaráđi njuolggadusválmmaštallama gárgeheamis.

Vai buohkain lea vejolašvuohta oažžut dieđu láhkamearrádusain, mat leat fámus, vuoigatvuohtaministeriija lea vuođđudan mearrádusdiehtobáŋkku namain Finlex. Doppe gávdno áigge dási láhkaásaheapmi sihke earret eará alit rivttiid čoavddusgeavat. Finlex geavaheapmi lea nuvttá.

Ministeriija dieđiha njuolggadusain, mat leat válmmaštallojuvvome, earret eará Interneta bakte. Seamma ládje diehtu juhkkojuvvo maiddái vuoigatvuohtalágádusa – duopmostuoluid, sivaheaddjelágádusa, vuoigatvuohtaveahki ja bággobearrama - doaimmas. Fierpmis gávdnojit áššiid dikšuma várás sierralágán skovit.

Vuoigatvuohtaministeriija vuoigatvuohtalágádusa doaimma doarjaleaddjin

Duopmováldi Suomas gullá iešmearrideaddji duopmostuoluide. Duopmostuoluid iešmearrideapmi lea dorvvastuvvon vuođđolágas. Duopmáriid nammada dásseválddi presideanta.

Duopmostuoluid lassin vuoigatvuohtaministeriija hálddahussuorggis doibmet sivaheaddje- ja vuoigatvuohtaveahkkeeiseválddit. Vuoigatvuohtaministeriijas lea ovddasvástádus duopmostuoluid ja eará vuoigatvuohtaeiseválddiid doaimma bajásdoallamis ja gárgeheamis.

Riido- ja rihkusáššiid gieđahallet gearretrievttit, maid mearrádusain sáhttá váidalit hoavvariektái. Alimus riektedássi lea alimus riekti, man dehálaččamus bargu lea addit ovdamearrádusaid, mat stivrejit eará duopmostuoluid. Hálddahuseiseválddiid mearrádusain dahkkon váidálusat gieđahallojuvvojit hálddahusrivttiin. Daid mearrádusain sáhttá váidalit alimus hálddaahusriektái. Sierraduopmostuolut leat máárkanriekti, bargoduopmoriekti ja dáhkádusriekti.

Bággobearraneiseválddit fuolahit vearuid ja almmolaš mávssuid bearramis sihke duopmostuoluid riidoáššiin dahkan mearrádusaid ollašuhttimis. Báikkálaš bággobearraneiseváldin doaibmá gihligoddeváldi. Bággobearranjođiheapmi ja gohcin gullába vuoigatvuohtaministeriijai.

Vuoigatvuohtaveahkkedoaimmahagat mearridit riekteveahki mieđiheamis. Báikkálaš dásis sivaheaddjin doibmet gihligotti sivaheaddjit.

Poliisa gullá Suomas sisáššiidministeriija vuollásažžan. Hálddahusa lágalašvuođa gohciba vuoigatvuohtakánsler ja riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolmmái.

Vuoigatvuohtaministeriija ráŋggáštusaid ollášuhttima jođiheaddjin

Vuoigatvuohtaministeriija jođiha ja gohcá ráŋggáštusaid ollášuhttima, man ollášuvvamis lea geavadis vásttolaš Rihkusčuovvumušdoaimmahat. Fáŋgavuohtaráŋggáštusaid ollášuhttá fáŋggaiddikšunlágádus ja fáŋgavuhtii molssaevttolaš čuovvumušaid – dego servodatbálvalusa – kriminálagáhttenlágádus. Dat fuolaha maid evttolaš fáŋgavuohtaráŋggáštussii dubmejuvvon nuorra láhkarihkkuid ja fáŋgalis evttolaš friddjavuhtii beassan olbmuid gohcimis.

Vuoigatvuohtaministeriija vástida maid rihkusduostunbargguin. Rihkolašvuođa caggama áššedovdi-, ovttasbargo- ja plánenorgánan doaibmá rihkusduostunráđđi.

Sáhkkoráŋggáštusaid ollášuhttimis fuolahit sierra virgedoaimmahagat, Vuoigatvuohtaregisttarguovddáš, sihke bággobearraneiseválddit.

Dásseválddi presideanta sáhttá árpmihit dubmejuvvon olbmo obanaga dehe geahpidit sutnje dubmejun ráŋggáštusa. Árpmuátnumat meannuduvvojit dásseválddi presidentii vuoigatvuohtaministeriijas.

Vuoigatvuohtaministeriija riikkaidgaskasaš doaibmin

Oassálastin njuolggadusaid válmmaštallamii Eurohpa uniovnna doaibmaorgánain lea guovddáš oassi vuoigatvuohtaministeriija barggus. Ministeriija oassálastá EU` gárgeheapmái friddjavuođa, dorvvolašvuođa ja vuoigatvuođa suorgin. Ministeriija lea fárus Eurohpa ráđi barggus gárgeheame oktasaš eurohpalaš vuoigatvuohtaortnega demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaid ovddideapmin.

Máŋggaid riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde vuoigatvuohtaministeriija guovddášeiseváldin fuolaha riekteveahki addimis nuppi riikkaid eiseválddiide nu siviila- go rihkusáššiinge. Ministeriija lea mielde maid sierra riikkaid vuoigatvuohtaeiseválddiid gaskasaš ovttasbargofierpmádagaid ovddideamis.

Vuoigatvuohtaministeriija bargá riikkaidgaskasaš riekteovttasbarggu vai doarju eandalit EU` ođđa lahttoriikkaid sihke earret eará Ruošša ja Kiinná riektestáhtagárggiideami.

Historjá

Vuoigatvuohtaministeriija vuođđuduvvui jagi 1918 dakkaviđe go Suopma šattai iehčanassan. Dan ovddasmannin doaimmai jagi 1892 rájes senáhta ekonomalaš ossodaga riektedoaibmagoddi. Jagi 1919 vuoigatvuohtaministeriijai ovttastuvvui prentenáššiid allastivra ja jagi 1922 fáŋggaiddikšunstivra sihke láhkaválmmaštallandoaimmahat.

Suoma vuoigatvuođalaš eallimis leat jahkečuohtásaš árbevierut. Láhkageavaheapme- ja duopmostuollovuogádat álggii Ruoŧa válddi áigge (1100-logus rájes gitta jahkái 1809) ja gárggiidii ain go Suopma lei Ruššii laktojuvvon autonomalaš stuorafurstagoddi (1809-1917).

12.7.2004