Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Davvisámegiella - pohjoissaame - nordsamiska - North Saami

Perustuslakiesite - aanaarsämikielâ - inarinsaame - enaresamiska - Inari Saami (PDF-tiedosto, 6 sivua, 128 kt)

Perustuslakiesite - nuõrttsää´mǩiõll - koltansaami - skoltsamiska - Skolt Saami (PDF-tiedosto, 6 sivua, 244 kt)

Mii vuoddolihka lea?

Vuođđoláhka lea buot láhkaásaheami ja almmolaš válddi geavaheami vuođđu. Dat sisttisdoallá njuolggadusaid stáhta ortnethámis, bajimuš stáhtaorgánaid gaskavuođain ja ovttaskas olbmo vuođđovuoigatvuođain. Mihkkige eará láhka ii oaččo leat ruossalassii vuođđolágain.

Vuođđoláhka bođii fápmui njukčamánu 1. beaivve 2000. Dan vuođđun leat njeallje boares vuođđolága: ráđđehushápmi ja riikkabeaiveortnet sihke guokte ministtarvástu guoski vuođđolága. Dat ásahuvvojedje iehčanasvuođa álgojagiin. Riikkabeaivvit leat rievdadan vuođđolágaid jagiid mielde, muhto vuođđolága váldoiešvuođat leat bisson seammán. Dáláge vuođđoláhka lea dárkkistuvvon dan fápmuiboahtima maŋŋá.

Vuođđolágas seailu boares ráđđehushámi váldoprinsihppa: stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii, man ovddastit čoahkkanan riikkabeaivvit.

• Vuođđolága mielde stáhtaváldi gullá álbmogii. Álbmotváldái gullá ovttaskas olbmo vuoigatvuohta váikkuhit oktasaš mearrádusaid bargamii. Vuođđolágas leat sihkkaraston ovttaskas olbmo vuođđovuoigatvuođat.
• Vuođđoláhka deattuha Suoma politihkalaš vuogádaga parlamentáralaš iešvuođaid ja riikkabeivviid sajádaga bajimuš stáhtaorgánan. Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Dásseválddi presideanta bargá mearrádusa stáhtaráđi válmmaštallamis ja čoavddusevttohusas.
• Riikkabeaivvit válljejit oaiveministara, gean presideanta nammada. Eará ministaraid presideanta nammada oaiveministara evttohusa mielde.
• Dásseválddi presideanta jođiha Suoma olgopolitihka ovttasdoaibmamin stáhtaráđiin. Presideantta doaibman maiddái olgopolitihkas vuođđuduvvá stáhtaráđi válmmaštallamii ja doarjagii.
• Vuođđolága mielde Suopma oassálastá riikkaidgaskasaš ovttasbargui ráfi ja olmmošvuoigatvuođaid sihkkarastima várás.
• Suopma lea Eurohpá uniovnna lahttu.

Vuođđolága álgui leat čállojuvvon stáhtaortnega vuođustusat ja bajimuš stáhtaorgánaid bargojuohku sihke vuoigatvuođariikka prinsihppa: almmolaš válddi geavaheapmi galgá álo vuođđuduvvat láhkii.

Mearridanváldi lea juhkkon riikkabeivviid, stáhtaráđi (ráđđehusa) ja dásseválddi presideantta gaskkas.

Riikkabeaivvit ásahit lágaid. Stáhtaráđđi gárve láhkaevttohusaid ja fuolaha riikkabeivviid mearrádusaid doibmiibidjamis. Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Presideanta dikšu sutnje ásahuvvon bargguid, mat laktásit erenomážit olgoriikkapolitihkai.

Sorjjasmeahttun duopmostuolut sihkkarastet, ahte lágat čuvvojit.

Vuođđolágas leat dorvvastuvvon ovttaskas olbmo vuođđovuoigatvuođat: láhka galgá leat buohkaide seammá, sátni leat friija, sáhttá oskut dahje leat oskkotkeahttá, sáhttá čoahkkanit almmá lobi haga, sáhttá válljet iežas ássanbáikki ja johtalit friija.

Juohkehaččas 18 jagi deavdán olbmos lea jienastanvuoigatvuohta stáhta (riikkabeaive-, presideantta- ja EU-válggain) ja gielddaválggain.

Suopmelaččas lea vuoigatvuohta iežas gillii. Suoma- ja ruoŧagiella leat Suoma riikkagielat, maid lea vuoigatvuohta geavahit eiseválddiiguin áššiid divššodettiin.

Sápmelaččaid, románaid ja eará joavkkuid gielalaš vuoigatvuođat leat máinnašuvvon vuođđolágas.

Stáhta ja ássangielda galget sihkkarastit olmmošárvosaš eallima vuođustusaid dalle, go iežas návccat eai dasa reahke. Juohkehažžii galgá ordnet nuvttá vuođđooahpahusa.

Priváhtaeallima, gutni ja ruovttu suddje vuođđoláhka. Lea vuoigatvuohta seailluhit suollemasvuođa: nuppi sádden sáni ii leat vuoigatvuohta lohkat dahje guldalit almmá lobi haga.

Vástu oktasaš birrasa seailumis gullá buohkaide - dan ii sáhte vuordit dušše earáin.

Evttohassan riikkabeaiveválggaide dohkke juohkehaš jietnavuoigadahtton olmmoš. Dušše presideanta, alla vuoigatvuođaeiseváldi ja soalddátvirggis bargi eai oaččo leat evttohassan.

Riikkabeaiveválggain válljejuvvojit 200 riikkabeaiveáirasa daid evttohasaid joavkkus, geaid bellodagat ja jienasteaddjijoavkkut leat ásahan evttohassan.

Riikkabeaivvit dikšot bargguset čuovvovaš riikkabeaiveválggaid rádjai, mat dollojit jeavddalaččat njealji jagi gaskkaid. Presideanta sáhttá oaiveministara álgagis ja riikkabeaivejoavkkuid gullama maŋŋá mearridit ovdaláigge válggaid. Hárve - maŋimuš j. 1975 - riikkabeivviid badji báhcá oanehabbon go dábálaččat.

Riikkabeaiveáirras galgá čuovvut vuođđolága. Eará njuolggadusat eai čana su. Riikkabeaiveáirasa ii oaččo eastit dikšumis barggu, ja riikkabeivviin sus lea vuoigatvuohta hállat buot áššiin, mat leat gieđahallamis. Juos riikkabeaiveáirras rihkku lága, son ráŋggáštuvvo seammaláhkai go earátge.

Riikkabeaivvit dahket mearrádusaid dievasčoahkkimis, man jođiha ságajođiheaddji dahje várreságajođiheaddji. Mearrádusdahkamii ožžot oassálastit dušše riikkabeaiveáirasat.

Dievasčoahkkimat leat almmolaččat. Daid sáhttá čuovvut čoahkkinsále lovttain ja dieđihangaskomiin. Maiddái riikkabeivviid čoahkkimiid beavdegirjjit leat almmolaččat.

Riikkabeivviid dievasčoahkkimis ožžot hállat riikkabeaiveáirasat ja ministarat. Vuoigatvuođaáššealmmái ja vuoigatvuođakánsler sáhttiba maiddái hállat, juos sudno áššit gieđahallojit.

Riikkabeivviin ášši boahtá gieđahallamii juogo ráđđehusa evttohusas dahje riikkabeaiveáirasa álgagis. Uhcimustá 50 000 jietnavuoigadahtton Suoma riikkavuložis lea vuoigatvuohta bargat riikkabeivviide álgaga lága ásaheapmin man nu áššis.

Ovdal mearrádusa buot evttohusat ja álgagat gieđahallojit váljagottiin. Dat leat riikkabeivviid siskkáldas gárvenorgánat, maid bargu ii leat almmolaš, ovdalgo váljagoddi almmustahttá smiehttamuša.

Uhcimustá guoktelogi riikkabeaiveáirasa ožžot dahkat stáhtaráđđái luohttámušgažaldaga. Ráđđehusa vástádusas gevvon ságastallama maŋŋá riikkabeaivvit jienastit das, návddašago ráđđehus riikkabeivviid luohttámuša.

Riikkabeaiveáirras sáhttá guođđit ministarai vástidanláhkai njálmmálaš dahje čálalaš gažaldaga.

Dásseválddi presideanta válljejuvvo njuolggo válggain. Evttohas galgá leat jietnavuoigadahtton eatnamis riegádan Suoma riikkavuloš.

Válgga vuosttas jienasteapmái oassálastet bellodagaid ja jienasteaddjijoavkkuid ásahan evttohasat.

Juos oktage evttohasain ii oaččo badjel beali addojuvvon jienain, ordnejuvvo nubbi jienasteapmi. Das leat evttohassan dušše guokte vuosttas jienasteamis eanemus jienaid ožžon evttohasa. Eanet jienaid ožžon evttohas válljejuvvo presideantan.

Presideantta virgebadji bistá guhtta jagi. Seamma olbmo sáhttá válljet dušše guovtte maŋŋálas badjái, 12 jahkái.

Presideanta dahká eanaš mearrádusain stáhtaráđi evttohusa vuođul.

Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša. Riikkabeaiveválggaid maŋŋá bellodatjoavkkut ráđđádallet ja sohpet ođđa ráđđehusa ráhkadeamis. Riikkabeaivvit válljejit oaiveministara, gean presideanta nammada. Eará ministaraid presideanta nammada oaiveministara evttohusa mielde.

Oaiveministtar jođiha stáhtaráđi barggu. Dehaleamos áššiin, nugo láhkaevttohusain ja bušeahttaevttohusas, mearriduvvo ráđđehusa čoahkkimis.

Juohkehaš ministtar fuolaha iežas suorggi evttohusaid gárvemis ja vástida maiddái riikkabeivviid dahkan mearrádusaid doibmiibidjamis.

Riikkabeivviid dehaleamos bargun lea ásahit lágaid. Ođđa láhka ásahuvvo dahje boares láhka rievdaduvvo ráđđehusa evttohusas dahje riikkabeaiveáirasa álgagis.

Riikkabeivviin láhkaevttohus dahje álgga manná sáttaságastallama maŋŋá váljagotti gieđahallamii. Váljagottis ášši guorahallo vuđolaččat ja áššedovdit celket iežaset oaiviliid.

Váljagoddi gárve smiehttamuša, ja evttohus máhccá riikkabeivviid dievasčoahkkimii vuosttas gieđahallamii. Doppe lea oktasašságastallan, man áigge riikkabeaivvit sáhttet sáddet evttohusa stuorra váljagotti gieđahallamii.
Vuđolut gieđahallamis mearriduvvo láhkaevttohusa sisdoalus.

Nuppi gieđahallamis riikkabeaivvit dohkkehit dahje hilgot evttohusa.

Dohkkehuvvon láhka addojuvvo presidentii nannenláhkai. Juos son ii nanne dan golmma mánotbaji siste, láhka máhccá riikkabeivviide. Juos riikkabeaivvit bissot oaivilis, láhka boahtá fápmui almmá presideantta nannema haga.

Vuođđolága rievdadeapmi dáhpáhuvvá seammaláhkai nuppi gieđahallama loahpa rádjai, goas riikkabeaivvit šluhttejit dan čuovvovaš riikkabeaiveválggaid badjel. Ođđa riikkabeivviid jienasteamis guokte goalmmátoassi áirasiin galgá guottihit nuppástusa. Vuođđolága sáhttá rievdadit ovttage riikkabeivviin, juos nuppástus celkojuvvo hohpolažžan viđa guđátoasi eanetloguin.
Dásseválddi presideanta, stáhtaráđđi dahje ministeriija sáhttet addit ásahusaid riikkabeivviid addán lága vuođul.

Stáhtaráđđi galgá gárvet riikkabeivviide evttohusa čuovvovaš jagi bušeahttan. Riikkabeivviid ruhtaváljagoddi gieđahallá dárkilit bušeahta ja riikkabeaiveáirasiid bušehttii dahkan álgagiid.

Riikkabeaivvit mearridit bušeahta sisdoalus. Dan boađuide galgá merket earret eará vearuid ja mávssuid, mat berrojuvvojit stáhtai. Vearuin mearriduvvo lágain. Goluide bohtet dat riikkavuložiidda addojuvvon doarjagat ja bálvalusat, maid riikkabeaivvit dohkkehit.

Riikkabeaivvit mearridit maiddái stáhta opmodaga ja velggiid dikšumis. Riikkabeaivvit gohcet Suoma Báŋkku ja álbmotealáhatlágádusa doaimma.

Stáhta ruhtageavaheami gohcet stáhtaruhtadoallodárkkisteaddjit ja stáhtaekonomiija gohcinlágádus.

Suoma olgoriikkapolitihka jođiha dásseválddi presideanta ovttasdoaibmamin stáhtaráđiin.
Juos mearrádusbargamis lea sierramielalašvuohta presideantta ja stáhtaráđi gaskkas, áššis mearriduvvo riikkabeivviid dohkkehan oaivila mielde.

Presideanta ja olgoriikkapolitihkas vástideaddji ministarat ságastallet dehaleamos mearrádusain ráđđehusa olgoriikka- ja dorvvolašvuođapolitihkalaš váljagottis.

Riikkabeaivvit dohkkehit dehaleamos riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

Suopma searvvai Eurohpa uniovnna lahttun j. 1995. Stáhtaráđđi jođiha ráhkkaneami uniovnna mearrádusdahkamii ja fuolaha uniovnnas dahkkon mearrádusaid doibmiibidjamis. Oaiveministtar ovddasta Suoma stáhta bajimuš jođihanválddi Eurohpa uniovnna gáibideaddji doaimmas.

Stáhtaráđđi galgá addit riikkabeivviide dieđuid áššiin, mat gieđahallojit uniovnnas. Riikkabeaivvit sáhttet rávvet uniovnna čoahkkimiidda oassálasti ministaraid EU:a olis.

Vuođđolága mielde duopmoválddi geavahit sorjjasmeahttun duopmostuolut. Dásseválddi presideanta nammada duopmáriid.

Vuosttas riektedássi lea gearretriekti, dan mearrádusas sáhttá váidalit hoavvariektái. Bajimuš duopmoválddi riido- ja rihkusáššiin geavaha alimus riekti.

Hálddahusáššit gieđahallojit hálddahusrievttis ja alimus hálddahusrievttis. Dasa lassin leat riikkariekti ja muhtin sierraduopmostuolut.

Stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššealmmái gohciba presideantta, ráđđehusa ja duopmostuoluid sihke stáhta ja gielddaid doaimma lágalašvuođa. Guktot čuvvot maiddái vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama.

Gielddaide lea vuođđolágas sihkkaraston iešráđđen. Gielddain lea vearuhusvuoigatvuohta. Stáhta sáhttá ásahit lágain gielddaide bargguid.

Ålándai lea dorvvastuvvon iešráđđen. Sápmelaččain lea ruovttuguovllus kultur- ja gielalaš iešráđđen.

Stáhta virggiide galgá nammadit dohkálašvuođa mielde.

Juohkehaš suopmelaččas lea geatnegasvuohta bealuštit Suoma heahtedili áigge.

Presideanta lea bealuštusfámuid njunušoaivámuš ja nammada offisearaid. Presideanta mearrida ráđđehusa evttohusa mielde bealuštusfámuid mobiliseremis. Soađis ja ráfis presideanta mearrida riikkabeivviid miehtamiin.