Stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii

Mii vuoddolihka lea?

Vuoddolihka lea buot lihkaisaheami ja almmola? vilddi geavaheami vuoddu. Dat sisttisdoalli njuolggadusaid stihta ortnethimis, bajimu? stihtaorginaid gaskavuodain ja ovttaskas olbmo vuoddovuoigatvuodain. Mihkkige eari lihka ii oacco leat ruossalassii vuoddoligain.

Odda vuoddolihka boahti fipmui njukcaminu 1. beaivve 2000

Odda vuoddoliga vuoddun leat njeallje boares vuoddoliga: riddehushipmi ja riikkabeaiveortnet sihke guokte ministtarvistu guoski vuoddoliga. Ligat isahuvvojedje iehcanasvuoda ilgojagiin. Riikkabeaivvit leat rievdadan vuoddoligaid jagiid mielde, muhto vuoddoliga vildoie?vuodat leat bisson seammin.

Vuoddoligas lea seilon boares riddehushimi vildoprinsihppa: stihtavildi Suomas gulli ilbmogii, man ovddastit riikkabeaivvit.

• Odda vuoddolihka dohkkehuvvui guovtte ma??ilas riikkabeivviin stuorra eanetloguin. Ovdal mearridusaid bargama dahkkui jagiid bistin fuolala? girvenbargu.

• Vuoddoliga mielde stihtavildi gulli ilbmogii. Ilbmotvildii gulli ovttaskas olbmo vuoigatvuohta viikkuhit oktasa? mearridusaid dahkamii. Vuoddoligas leat dorvvastuvvon ovttaskas olbmo vuoddovuoigatvuodat.

• Vuoddolihka deattuha Suoma politihkala? ortnega parlamentirala? ie?vuodaid ja riikkabeivviid sajidaga bajimu? stihtaorginan. Stihtariddi galgi nivdda?it riikkabeivviid luohttimu?a. Dissevilddi presideanta dahki mearridusa stihtaridi girvema ja mearridusevttohusa mielde.

• Riikkabeaivvit villjejit oaiveministara, gean presideanta nammada. Eari ministaraid presideanta nammada oaiveministara evttohusa mielde.

• Dissevilddi presideanta jodiha Suoma olgoriikkapolitihka ovttasdoaibmamin stihtaridiin. Presideantta doaibma maiddii olgoriikkapolitihkas vuodduduvvi stihtaridi girvemii ja doarjagii.

• Vuoddoliga mielde Suopma oassilasti riikkaidgaskasa? oktasa?bargui rifi ja olmmo?vuoigatvuodaid dorvvasteami dihte.