Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Riektegeavvamis ja eará vuoigatvuođaáššiid dikšumis dárbbašuvvo dávjá riekteoahppavaš veahkki.

Vuolggasadjin lea, ahte áššeoasálaš máksá ieš dárbbašuvvon vuoigatvuođalaš veahki. Juos sus ii leat várri alddes skáhppot dárbbašuvvon veahki, dan sáhttá máksit juogo oassin dahje ollásit stáhta váriiguin. Dát dieđihančálus muitala stáhta váriiguin máksojuvvon vuoigatvuođaveahkis.

Vuoigatvuođaveahki addima várás stáhtas leat vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagat. Dain vuoigatvuođaveahki fállet almmolaš vuoigatvuođaveahkit. Vuoigatvuođaveahki addet maiddái ášševuoddjit ja eará priváhta láhkaalbmát.

Lassidieđut vuoigatvuođaveahkis sihke vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagaid oktavuohtadieđut leat čujuhusas www.oikeus.fi. Ášševuoddjiid oktavuohtadieđuid oaččot čujuhusas www.asianajajat.fi.

1.1.2010
Vuoigatvuohtaministeriija

Ášševuoddji: Suoma Ášševuoddjilihttui gullevaš láhkaalmmái, gean doaimma Ášševuoddjilihttu ja vuoigatvuođakánsler gohcet.

Almmolaš vuoigatvuođaveahkki: Stáhta vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas bargi láhkaalmmái, gean doaibma gohccojuvvo seammaláhkai go ášševuoddjiid doaibma.

Eará láhkaalbmát barget ovdamearkka dihte láhkaáššiiddoaimmahagain. Sin doaibma ii leat ášševuoddjiidlágas oaivvilduvvon gohcima vuollásaš.

Vuoigatvuođaveahkki addojuvvo buotlágan vuoigatvuođaáššiin, mat leat ovdamearkan:

• náittosearru, juogadeapmi, ealihanveahkki, náittoseaktu
• testameanta, árbečáliheapmi, árbejuohku
• velggolačča, velgoheaddji dahje dáhkideaddji veahkeheapmi
• bargobálkáoažžumuš, bargosoahpamuša burgin, eretcealkin
• láigooažžumuš, eretcealkin, ádjin
• gávpegirji, gávpeburgin, haddevuoládus
• rihkkosis eahpiduvvon áššálačča dahje rihkkosa oaffara veahkeheapmi, lahkonangielddus
• váidagat ovdamearkan áigáiboahtindoarjaga, hálduiváldima, ÁEL:a buhtadusaid guoski áššiin

Vuoigatvuođaveahkki ii addojuvvo, juos áššeoasálaččas lea áššegieđahallama gokči vuoigatvuođadorvodáhkádus. Vuoigatvuođadorvodáhkádus sáhttá gullat ovdamearkan ruoktodáhkádussii, ámmátlihtu dáhkádussii dahje eanadállodáhkádussii.

Vuoigatvuođadorvodáhkádusa iežasvástuoasi gokčamii vuoigatvuođaveahki sáhttá goittotge mieđihit, juos ohcci lea boađuidis ja váriidis bealis vuoigadahtton nuvttá vuoigatvuođaveahkkái.

Vuoigatvuođaveahkki ii addojuvvo fitnodatservviide dahje servošiidda. Priváhta ealáhusbargi sáhttá oažžut vuoigatvuođaveahki ealáhusdoaimma guoski duopmostuolloáššis, muhto eará ealáhusdoaimma guoski áššis dušše, juos dasa lea erenomáš sivva.

Ášši kvalitehta ja mearkkašupmi váikkuhit dasa, mat bálvalusat vuoigatvuođaveahkkái iešguđet dáhpáhusas gullet.  

Diggeáššit

Diggeáššiin olmmoš dárbbaša dábálaččat doarjjan áššedovdi veahki, ovdamearkan áššečuoččáldahttimii dahje doaibmat rihkkosis áššáskuhtton olbmo bealušteaddjin dikkis. Veahkki ii goittotge mearriduvvo čielga áššiide, nugo riidduhis náittosearuide dahje oktageardán sáhkkoáššiide. Dáid áššiide sáhttá oažžut rávvema vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas.

Áššehas sáhttá válljet, háliidago son dikkis veahkkin stáhta vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas bargi almmolaš vuoigatvuođaveahki vai ášševuoddji dahje eará priváhta láhkaalbmá.

Juos olbmui mieđihuvvo vuoigatvuođaveahkki, stáhta máksá diggeveahki bálkká juogo ollásit dahje muhtin muddui, vuoigatvuođaveahki oažžu geavahanváriid mielde. Veahki doaimmat buhttejuvvojit eanemustá 80 diimmus. Duopmostuollu sáhttá goittotge sierradiliin addit lobi dán ráji badjelmannamii. Lassin vuoigatvuođaveahki oažžu friijadahtto ovdamearkan diggemávssus.

Stáhta ii mávsse vuostebeali áššegoluid dan dáhpáhusas, ahte vuoigatvuođaveahki ožžon áššehas táhpe ášši.

Eará áššit

Vuoigatvuođaveahki sáhttá addit maiddái áššiin, mat eai dolvojuvvo duopmostuolu čoavdimii. Veahki sáhttá dárbbašit man nu áššebáhpára čállimis, ovdamearkan árbegirjji dahje juogadansoahpamuša čállimis.

Muhtin vuoigatvuođa guoski problemas dárbbašuvvojit dušše láhkaalbmá rávvagat. Daid áššiin vuoigatvuođaveahki addet almmolaš vuoigatvuođaveahkit. Vuoigatvuođaveahki oažžu ii nappo sáhte válljet priváhta veahki.

Eará sajiin go duopmostuolus gieđahallon áššiin vuoigatvuođaveahki sáhttá oažžut nuvttá dahje iežasvástuoasi vuostá eanemustá 80 diimmus ášši vuostá. Lassin vuoigatvuođaveahki oažžu friijadahtto virgeoapmahaččaid áššebábirmávssuin sihke vejolaš tulkon- ja jorgalangoluin.

Vuoigatvuođaveahkki ohccojuvvo álo stáhta vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas. Vuoigatvuođaveahki sáhttá ohcat man beare vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas ohcci ássanbáikkis fuolakeahttá. Dávjá áššehas vuos váldá oktavuođa válljejuvvon veahkkái, gii sáhttá bargat ohcamuša vuoigatvuođaveahki oažžuma várás.

Vuoigatvuođaveahki sáhttá ohcat interneahtas. Elektrihkalaš vuoigatvuođaveahkkeohcamuš gávdno čujuhusas www.oikeus.fi čuoggás Oikeusapu (Vuoigatvuođaveahkki).

Nubbi vejolašvuohta lea bargat vuoigatvuođaveahkkeohcamuša njálmmálaččat dahje čálalaččat. Čálalaš ohcamušskovvi lea Interneahtas www.oikeus.fi čuoggás Lomakkeita (Skovit). Skoviid oažžu maiddái vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagain, duopmostuoluin, ášševuodjindoaimmahagain ja láhkaáššiiddoaimmahagain.

Ohcci galgá ovdanbuktit čilgehusa ekonomalaš dilis ja áššis, masa vuoigatvuođaveahkki ohccojuvvo. Ohcci boađut ja golut sihke várit ja vealggit čilgejuvvojit kuittiiguin ja eará duhtosiiguin. Dárbbašlaš dieđut oidnojit dávjá báŋkku kontuváldimis, bálkákuittes, vearroduođaštusas dahje ovdamearkan áigáiboahtindoarjjamearrádusas. Elektrihkalaččat almmuhuvvon dieđuid riektatvuohta bearráigehččo almmutkeahtes dárkkistusain.

Vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagain lea vuoigatvuohta dárkkistit virgeoapmahaččain ja oadjofitnodagain ohcci addin dieđuid ekonomalaš dilis. Maiddái báŋkkuin lea geatnegasvuohta addit vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagaide daid dieđuid, juos lea sivva eahpidit ohcci addin dieđuid luohtehahttivuođa. Juos dieđut bivdojit báŋkkus, vuoigatvuođaveahkkedoaimmahat galgá almmuhit das ohccái ovddalgihtii.

Vuoigatvuođaveahkki mieđihuvvo ohcci boađuid, goluid, váriid ja ealihangeatnegasvuođa vuođul. Vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas rehkenastojit dain ohcci mánnosaš geavahanvárit čuovvovaččat:

Boahtun vuhtiiváldojit bálká- ja ealáhatboađuid sihke beaiveruđaid lassin earret eará ealihanveahkit, mánáidruđat, eará ovddut ja oaiveopmodatboađut. Maiddái ohcci náittos- dahje rabasguoimmi dahje registrerejuvvon párragaskavuođa nuppi oassebeali boađut vuhtiiváldojit. Beallálačča boađut eai goittotge vuhtiiváldojuvvo, juos ohcci lea áššálažžan dahje vástideaddjin rihkusáššis dahje beallálaš lea áššis ohcci vuostebeallin.

Mánotbadjeboađuin geahpeduvvojit vearut. Dain geahpeduvvojit maiddái ássangolut, beaivedikšomávssut, ealihanveahkkemávssut sihke fásta bággobearran- ja vealgeordnengolut. Lassin iešguđet agivuloš mánás bargojuvvo 300 euro geahpádus.

Vuoigatvuođaveahki oažžus berrojuvvon golut čohkiidit iežasvásttus ja vuoigatvuođaveahkkemávssus. 

Iežasvástu

Vuoigatvuođaveahki oažžu máksá vuoigatvuođaveahki bálkkás dihto proseantaoasi (vuođđoiežasvástu). Dat mearrašuvvá ohcci mánnosaš geavahanváriid vuođul čuovvovaččat:

Oktonas olmmoš

Geavahanvárit eanemustá /	Vuođđoiežasvástu
600 euro	0 %
800 euro	20 %
900 euro	30 %
1 050 euro	40 %
1 150 euro	55 %
1 300 euro	75 %

Go geavahanvárit leat badjel 1 300 euro, vuoigatvuođaveahkki ii mieđihuvvo. 

Beallálaččat oktiibuot

Geavahanvárit eanemustá /	Vuođđoiežasvástu
1 100 euro	0 %
1 400 euro	20 %
1 600 euro	30 %
2 000 euro	40 %
2 200 euro	55 %
2 400 euro	75 %

Go geavahanvárit leat badjel 2 400 euro, vuoigatvuođaveahkki ii mieđihuvvo. 

Vuoigatvuođaveahki oažžu várit lasihit su goluid ovddasvástádusa, juos seasttut, visteossosat, giddodagat dahje eará opmodat lea badjel 5 000 euro árvvus (lassiiežasvástu). Váriin geahpeduvvojit vealggit. Fásta vistti, dábálaš asttuáigge vistti ja biilla dahje dáid skáhppoma várás váldojuvvon vealggit eai goittotge váldojuvvo vuhtii.

Árbečálihanáššis oamehasa várit vuhtiiváldojit dievasmearálaččat, ja dat lasihuvvojit lassiiežasvásttu mearrái (bajiduvvon lassiiežasvástu). Lassiiežasvásttu mearis vuhtiiváldo maiddái opmodat, man ohcci oažžu ovdamearkan árbejuogus dahje juogadeamis.

Iežasvástu mearri nannejuvvo ášši boađidettiin dikšojuvvot. Iežasvásttus sáhttá bearrat ovdamávssu.

Vuoigatvuođaveahki oažžu galgá almmuhit vuoigatvuođaveahkkedoaimmahahkii nuppástusain guoskkadin boađuid, goluid ja váriid. Juos vuoigatvuođaveahki oažžu ekonomalaš dilli nuppástuvvá, vuoigatvuođaveahkkedoaimmahat sáhttá rievdadit vuoigatvuođaveahkkemearrádusa. Mearrádusa rievdadettiin mearriduvvo, heivehuvvogo dat máhccevaččat.

Vuoigatvuođaveahkkemáksu

Vuoigatvuođaveahkkemáksu lea 70 euro ja dat berrojuvvo buot ohcciin earret dain, geat ožžot vuoigatvuođaveahki nuvttá, nuppiid sániiguin almmá iežasvástu haga.

Juos vuoigatvuođaveahkkeohcamuš hilgojuvvo, ohcci oažžu vuoigatvuođaveahkkedoaimmahagas váidinrávvagiid. Hilgojuvvon ohcamušas sáhttá bargat váidaga, nuppiin sániin čoavddusbivdaga, mii čujuhuvvo duopmostullui. Ohcci galgá doaimmahit čoavddusbivdaga vuoigatvuođaveahkkedoaimmahahkii, mii sáhttá ieš vuiget mearrádusa. Juos vuigemii ii vuoigatvuođaveahkkedoaimmahaga mielas leat sivva, dat sirdá ášši duopmostullui dutkama várás.

Rihkkosis eahpiduvvon olbmos lea muhtin dáhpáhusain vuoigatvuohta oažžut alcces ovdadutkamii ja riektegeavvamii bealušteaddji stáhta váriin. Roavis rihkkosis eahpiduvvon olbmui sihke giddejuvvon dahje fáŋgejuvvon olbmui bealušteaddji mearriduvvo su bivdagis. Iežas álgagis duopmostuollu sáhttá mearridit bealušteaddji olbmui, gii lea vuollái 18 - jahkásaš dahje gii ii bastte bealuštit iežas.

Daid diliin olmmoš oažžu bealušteaddji ekonomalaš dilis fuolakeahttá. Bealušteaddji bálkká máksá stáhta. Juos olmmoš dubmejuvvo rihkkosis, son galgá goittotge máksit bealušteaddji bálkká stáhtii, juos su boađut eai vuoigadahte vuoigatvuođaveahkkái. Buhtadusa sturrodat mearrašuvvá nugo vuoigatvuođaveahkis.

Bealušteaddjin mearriduvvo almmolaš vuoigatvuođaveahkki, ášševuoddji dahje eará láhkaalmmái. Dábálaččat bargui mearriduvvo rihkkosis eahpiduvvon áššálačča iežas evttohan olmmoš.

Juos olmmoš gártá seksuálarihkkosa, bearašveahkaválddi dahje eará veahkaválderihkkosa oaffarin, duopmostuollu sáhttá mearridit sutnje ovdadutkama ja riektegeavvama várás dárbbašettiin nu riektegeavvanveahki go doarjjaolbmo. Veahkki veahkeha rihkkosa oaffara ášši juridihkalaš gieđahallamis ja doarjjaolmmoš lea psykihkalaš doarjjan.

Veahki ja doarjjaolbmo mearrideapmi ii leat gitta oaffara boađuin. Sudno bálkkát ja golut máksojit stáhta váriin.