Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Jokainen voi joutua rikoksen uhriksi. Silloin on hyvä tietää, miten pitää toimia. Rikoksen uhrilla on oikeus saada tukea ja oikeudellista apua.

Tässä esitteessä kerrotaan, mitä sinun pitää tehdä, jos joudut rikoksen uhriksi. Saat myös tietoa siitä, miten rikosasiaa selvitetään ja miten voit itse edistää rikoksen selvittämistä.

Tarkempia ohjeita ja tietoja saat viranomaisilta.

Oikeusministeriö
Sisäasiainministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö

Päivitetty 15.12.2005

Rikosasian selvittely etenee seuraavalla tavalla:

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Tee ilmoitus mahdollisimman pian, sillä silloin poliisin on helpompi selvittää rikos.

Ilmoituksen voi tehdä monella tavalla. Voit mennä poliisiasemalle itse tai soittaa sinne puhelimella. Jos poliisi on saapunut rikospaikalle, voit ilmoittaa rikoksesta hänelle. Voit ilmoittaa rikoksesta poliisille myös sähköpostilla tai faksilla.

Voit tehdä rikosilmoituksen
mille tahansa poliisiasemalle.
Myös joku muu henkilö voi tehdä ilmoituksen puolestasi, jos itse et voi sitä tehdä.

Jos rikoksella on todistajia, ota muistiin heidän yhteystietonsa eli heidän osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Todistajia voidaan tarvita myöhemmin rikoksen tutkinnassa tai oikeudessa.

Poliisi kirjoittaa rikosilmoitukseen, miten rikos tapahtui. Lisäksi poliisi ottaa muistiin todistajien ja asianosaisten eli uhrin ja tekijän henkilötiedot.

Jos kyse on asuntomurrosta, älä siivoa asunnossasi ennen poliisin tuloa.

Rangaistuksen vaatiminen

Poliisi kysyy sinulta,
vaaditko rikoksen tekijälle rangaistusta. Jos et vaadi tekijälle rangaistusta, saatat menettää oikeutesi nostaa syytteen tekijää vastaan myöhemmin. Tämä on tärkeää tietää siltä varalta, että syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta.

Lääkärintodistus

Jos rikos on aiheuttanut sinulle vammoja, mene lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkäri kirjoittaa vammoistasi todistuksen, jota voidaan tarvita oikeudenkäynnissä. Lääkärintodistuksesta voi myös olla hyötyä, jos haet korvauksia esimerkiksi vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorista.

Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi, älä peseydy tai vaihda vaatteita ennen lääkärillä käyntiä, jos se suinkin on mahdollista.

Asianomistajarikos

Asianomistajarikokset poliisi tutkii vain, jos uhri eli asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. Tällaisia ovat esimerkiksi näpistys tai lievä pahoinpitely, jos se kohdistuu aikuiseen. Jos uhri ei vaadi rangaistusta, poliisi ei edes aloita tutkintaa.

Virallisen syytteen alainen rikos

Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia. Se tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Esimerkiksi pahoinpitelyt ja raiskaukset ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Poliisi tutkii ne myös silloin, kun tekijänä on perheenjäsen.

Poliisi aloittaa rikoksen esitutkinnan, kun se on saanut tiedon rikoksesta. Esitutkinnassa poliisi selvittää, mitä on tapahtunut, ketkä ovat asianosaisia sekä millaisia vahinkoja rikos on aiheuttanut.

Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa, joissa rikos on hyvin vähäinen, poliisi saattaa luopua esitutkinnasta. Poliisi ilmoittaa rikoksen uhrille, jos esitutkintaan ei ryhdytä.

Kuulustelu

Poliisi voi kutsua sinut kuulusteluun. Jos kuulustelun ajankohta ei sovi, voit sopia uudesta ajasta poliisin kanssa. Jos rikostapaus on helppo selvittää, poliisi voi kuulustella sinua myös puhelimessa.

Kuulustelussa ja myöhemmin oikeudenkäynnissä sinun pitää kertoa kaikki rikokseen liittyvät asiat. Sinun on rikoksen uhrina aina puhuttava totta. Jos kuulustelun jälkeen muistat jotain rikokseen liittyvää, ota uudelleen yhteyttä poliisiin.

Esitutkinnan pöytäkirja

Poliisi kirjoittaa esitutkinnasta pöytäkirjan, jonka se lähettää syyttäjälle. Sinulla on oikeus saada maksuton kopio tästä pöytäkirjasta. Samoin rikoksesta epäillyllä on oikeus maksuttomaan kopioon.

Pöytäkirjaan merkitään myös asianosaisten yhteystiedot. Jos et halua, että rikoksesta epäilty saa tietää yhteystietosi, voit kieltää niiden merkitsemisen pöytäkirjaan.

Vähäisissä rikoksissa poliisi voi antaa sakon rikoksen tekijälle. Näin tehdään vain, jos rikoksen uhri suostuu sakkoon. Silloin rikosta ei käsitellä käräjäoikeudessa, ellei tekijä niin halua. Myöhemmin syyttäjä vahvistaa sakon. Jos epäillylle annetaan sakko, ei esitutkinnasta välttämättä laadita pöytäkirjaa.

Kun poliisi on saanut pöytäkirjan esitutkinnasta valmiiksi, se lähetetään syyttäjälle. Syyttäjä päättää, nostetaanko syyte. Syytteen nostaminen tarkoittaa sitä, että rikosasia viedään tuomioistuimen käsittelyyn, yleensä käräjäoikeuteen.

Syyttäjä voi myös päättää, että syytettä ei nosteta. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos rikos on vähäinen tai siitä ei ole näyttöä eli sitä ei voida todistaa. Syyttäjä voi olla nostamatta syytteen myös silloin, jos rikoksen tekijä ja uhri ovat tehneet sovinnon.

Rikoksen uhri voi yhtyä syyttäjän esittämään syytteeseen tai esittää oman vaatimuksensa. Uhri voi nostaa syytteen itse, jos syyttäjä ei nosta syytettä. Tämän hän voi kuitenkin tehdä vain silloin, jos hän on poliisin esitutkinnassa vaatinut tekijälle rangaistusta.

Rikosasia voidaan sovitella, jos sekä uhri että tekijä suostuvat siihen. Sovittelu on aina vapaaehtoista, ja sen voi myös lopettaa kesken.

Sovittelua ohjaavat vapaaehtoiset, koulutetut sovittelijat. Heidän avullaan rikoksen osapuolet yrittävät löytää sovinnon. Sovittelun tulos voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, rahallinen korvaus tai työkorvaus. Sovinnosta tehdään kirjallinen sopimus.

Lisätietoja sovittelusta antaa esimerkiksi poliisi. Vaikka rikosasiasi olisikin soviteltu, se voidaan kuitenkin käsitellä oikeudessa. Näin tapahtuu silloin, jos syyttäjän mielestä pelkkä sovittelu ei riitä.

Käräjäoikeus kutsuu oikeudenkäyntiin yleensä kaikki rikosasian osapuolet sekä todistajat. Kutsussa sanotaan, pitääkö oikeudenkäynnissä olla henkilökohtaisesti paikalla. Jos joku kutsutuista ei tule paikalle, oikeudenkäynti voi siirtyä.

Jos kutsussasi vaaditaan, että olet itse paikalla oikeudenkäynnissä, sinulle maksetaan korvauksia. Saat esimerkiksi päivärahaa, korvausta matkakuluista ja menetetyistä ansioista.

Jos jäät pois oikeudenkäynnistä ilman laillista estettä, tuomioistuin voi määrätä sinulle sakon. Laillinen este on esimerkiksi sairaus, joka estää oikeuteen saapumisen. Sairaudesta täytyy myöhemmin esittää tuomioistuimelle lääkärintodistus. Jos sinulle tulee laillinen este, ilmoita siitä heti, kun tiedät sen.

Ennen oikeudenkäyntiä voit keskustella syyttäjän tai hänen sihteerinsä kanssa oikeudenkäyntiin liittyvistä asioista. Myös käräjäoikeuden henkilökunta voi auttaa sinua.

Useimmat oikeudenkäynnit ovat yleisölle avoimia. Tuomioistuin voi kuitenkin esimerkiksi seksuaalirikoksissa käsitellä asian ilman yleisöä eli suljetuin ovin. Tätä voit pyytää käräjätuomarilta.

Rikoksen tekijällä on velvollisuus korvata vahingot, jotka hän on aiheuttanut. Ilmoita poliisille, jos rikoksesta on aiheutunut vahinkoja ja jos vaadit niistä korvausta. Korvausta voi vaatia esimerkiksi silloin, jos omaisuutta on mennyt rikki tai kadonnut. Samoin lääkekuluista ja lääkärin laskuista voi vaatia korvausta. Kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä voi myös vaatia korvausta.

Säästä kuitit niistä menoista, joita rikoksen vuoksi olet joutunut maksamaan. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi vakuutuksen omavastuu eli se summa, jota vakuutus ei korvaa. Jos joudut rikoksen selvittämisen vuoksi matkustamaan, säästä kuitit ja matkaliput. Voit vaatia rikoksen tekijältä korvausta näistä kuluista.

Korvausvaatimus kannattaa esittää jo poliisille esitutkinnassa. Oikeudessa syyttäjä esittää korvausvaatimuksesi, jos vaatimus on selvä ja perusteltu.

Jos syyttäjä ei esitä oikeudessa rikoksen uhrin korvausvaatimusta, hän ilmoittaa siitä uhrille kirjallisesti. Tällöin uhri voi itse esittää vaatimuksen oikeudessa. Tehtävän voi hoitaa uhrin puolesta myös toinen henkilö, esimerkiksi oikeusavustaja.

Käräjäoikeus voi julistaa tuomion heti istunnon jälkeen tai se voi ilmoittaa, milloin tuomio annetaan.

Voit valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, jos olet tyytymätön tuomioon. Sinulla on tuomion jälkeen viikko aikaa ilmoittaa, että olet tyytymätön tuomioon. Sinulla on 30 päivää aikaa tuomiosta laatia valituskirjelmä käräjäoikeudelle. Ohjeet valituksen tekemisestä ovat liitteenä käräjäoikeuden tuomiossa.

Voit myös pyytää, että ulosottomies perii korvaukset. Saat käräjäoikeuden kansliasta ilmaiseksi kopion tuomioistuimen ratkaisusta. Toimita se ja ulosottohakemus kihlakunnan ulosottovirastolle tai kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle. Sieltä voit myös kysellä tarkempia ohjeita korvausten hakemiseen.

Korvauksia voi saada myös Valtiokonttorista tai Kelasta. Jos sinulla on vakuutuksia, voit saada korvauksia vakuutusyhtiöstä.

Korvausten saaminen vaihtelee tapauksesta toiseen. Selvitä, mitkä ovat sinun mahdollisuutesi saada korvauksia.

Valtion maksamat korvaukset

Rikoksen uhrina sinulla on oikeus saada valtiolta korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Valtion korvaus on kuitenkin toissijaista. Se tarkoittaa sitä, että valtion korvauksesta vähennetään kaikki muut korvaukset, joita olet saanut. Tällaisia ovat esimerkiksi korvaukset, jotka rikoksen tekijä on sinulle maksanut sekä vakuutuksen korvaukset.

Valtion korvausta saa yleensä vain silloin, jos on vaatinut rikoksen tekijältä oikeudessa korvauksia.

Jos rikosta ei ole selvitetty tai tekijää ei ole saatu kiinni, voi valtio maksaa korvausta ilman tuomioistuimen päätöstä.

Uhri voi hakea korvausta myös suoraan Valtiokonttorista, vaikka hän ei olisikaan yrittänyt periä sitä ensin rikoksen tekijältä.

Valtio maksaa korvausta lähinnä henkilövahingoista. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaanhoitokulut, pysyvä haitta sekä korvaus kivusta ja särystä. Myös henkisestä kärsimyksestä voi joissakin tapauksissa saada korvausta.

Valtion korvausta haetaan Valtiokonttorista. Liitä hakemukseen mukaan

• kopio tuomioistuimen ratkaisusta
• poliisin esitutkintapöytäkirja tai muu luotettava selvitys tapahtumien kulusta
• selvitys vahinkojen suuruudesta
• lääkärintodistukset
• kuitit kaikista rikoksen aiheuttamista kuluista.

Hakemuslomakkeita saat Valtiokonttorista, Kelasta ja poliisilta. Lomakkeen voi myös tulostaa Internetistä osoitteesta www.valtiokonttori.fi.

Valtiokonttorin korvauspäätös voi poiketa tuomioistuimen päätöksestä. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun kyseessä on korvaus kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta tai henkisestä kärsimyksestä.

Sinulla on oikeus käyttää oikeudellista apua, kun teet rikosilmoituksen poliisille. Myös poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä voit käyttää oikeudellista apua.

Pieni- ja keskituloiset voivat saada valtion oikeusapua. Tällöin valtio maksaa oikeudellisen avustajan palkkion joko kokonaan tai osittain. Oikeusapua voit hakea valtion oikeusaputoimistosta. Oikeusaputoimisto selvittää taloudellisen tilanteesi eli sen, onko sinulla oikeus valtion oikeusapuun.

Valtion oikeusapuun kuuluu muun muassa neuvonta ja avustaminen oikeudenkäynnissä. Avustajaksi voit valita oikeusaputoimiston julkisen oikeusavustajan, yksityisen asianajajan tai muun lakimiehen. Oikeusapua voit saada kaikissa vaiheissa rikosasian käsittelyä.

Tuomioistuin voi myöntää rikoksen uhrille oikeusavustajan myös uhrin tuloista riippumatta. Näin tapahtuu silloin, kun kyse on seksuaalirikoksesta tai läheisen ihmisen tekemästä väkivallasta. Avustajan palkkion maksaa silloin valtio.

Jos rikoksen uhri haluaa, hän voi pyytää jonkun henkilön avukseen ja tuekseen rikosasian käsittelyn eri vaiheisiin. Tukihenkilön voi saada myös Rikosuhripäivystyksestä, joka välittää tehtävään koulutettuja tukihenkilöitä. Tukihenkilö ei anna oikeusapua, vaan henkistä tukea rikoksen uhrille ja hänen läheisilleen.

Tuomioistuin voi myöntää rikoksen uhrille tukihenkilön, jos kyse on seksuaalirikoksesta tai läheisen ihmisen tekemästä väkivallasta. Tuomioistuin voi myöntää tukihenkilön silloin, jos se ei myönnä rikoksen uhrille oikeudellista avustajaa. Tällöin valtio maksaa tukihenkilön palkkion.

Rikoksen uhrilla on oikeus käyttää rikoksen selvittelyssä sellaista kieltä, jonka hän osaa. Jos yhteistä kieltä viranomaisten kanssa ei löydy, uhrilla on oikeus käyttää tulkin apua. Tulkkausta voidaan tarvita esimerkiksi poliisin kuulustelussa, lääkärissä ja oikeudenkäynnissä. Viranomaisen on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä.

Jos uhrin äidinkieli on suomi tai ruotsi, hänellä on oikeus käyttää äidinkieltään. Saamelaisilla on oikeus käyttää äidinkieltään kotiseutunsa alueella. Viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä tulkkaus.

Perheessä tapahtunut väkivalta on yleensä virallisen syytteen alainen rikos. Se tarkoittaa, että syyttäjä nostaa syytteen, vaikka uhri ei vaatisikaan tekijälle rangaistusta.

Ilmoita perheväkivallasta poliisille. Ilmoitus antaa poliisille mahdollisuuden puuttua väkivaltaan.

Perheväkivalta voi kohdistua niin lapseen kuin aikuiseenkin. Uhri voi tarvita henkistä tukea. Tällaista tukea saa esimerkiksi sosiaalitoimistosta, mielenterveystoimistosta sekä eri järjestöistä.

Aikuisen on huolehdittava siitä, poliisille ilmoitetaan kaikki epäilyt rikoksista, jotka kohdistuvat lapsiin.

Lapsi tarvitsee esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin oman edustajan, jos lapsen ja vanhempien edut ovat ristiriidassa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun rikoksesta epäilty on oman perheen piiristä. Lapselle täytyy hankkia myös oikeudellista apua.

Poliisin tulisi tallentaa lapsen kertomus esitutkinnassa videolle, jos lapsen epäillään joutuneen seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi. Kun kertomus on videolla, ei lapsen enää välttämättä tarvitse olla läsnä oikeudenkäynnissä.

Jos joku häiritsee elämääsi toistuvasti tai uhkailee sinua, voit hakea hänelle lähestymiskieltoa. Lähestymiskiellossa voidaan esimerkiksi määrätä, että häiritsijä ei saa tulla kotisi tai työpaikkasi lähettyville tai ottaa muuten sinuun yhteyttä.

Lähestymiskieltoa voit pyytää poliisilta tai käräjäoikeudelta joko suullisesti tai kirjallisesti. Säilytä kaikki todisteet uhkailusta tai häirinnästä, esimerkiksi uhkauksia sisältävät viestit.

Rikoksen uhriksi joutuminen järkyttää. Jos kokemus jää painamaan mieltäsi, on tärkeää hakea apua. Apua saat esimerkiksi terveyskeskuksesta, sosiaalitoimistosta, Rikosuhripäivystyksestä tai turvakodeista.

Hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Yleinen hätänumero: 112

Rikosuhripäivystys:

• auttava puhelin: 0203-16116
• juristin puhelinneuvonta:
  0203-16117

Raiskauskeskus Tukinainen:

• kriisilinja: 0800-97899
• juristipäivystys: 0800-97895

Naisten linja: 0800-02400

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin: 0203 445566

Tietoa löytyy Internetistä esimerkiksi seuraavista osoitteista:

www.oikeus.fi
Yleistä tietoa tuomioistuimista, syyttäjistä, oikeusavusta ja ulosotosta sekä paikallisviranomaisten yhteystietoja ja verkkosivuja.
www.poliisi.fi
www.valtiokonttori.fi
www.rikosuhripaivystys.fi
www.tukinainen.fi
www.naistenlinja.com
www.turvakoti.net
www.mielenterveysseura.fi
www.apua.info
www.tuki.net