Oikeusministeriö - Justitieministeriet

Juohkehaš sáhttá šaddat rihkkosa gillájeaddjin. Gillájeaddjis lea vuoigatvuohta oažžut dárbbus mielde doarjaga ja riekteveahki.

Dán dieđihančállosis muitaluvvo, mot galgá meannudit, jos lea šaddan rihkkosa gillájeaddjin. Dieđihančállosis čilgejuvvojit maid rihkusášši sierra gieđahallanmuttut sihke addojuvvo diehtu das, mot ieš sáhttá ovddidit rihkkosa čilgema.

Dieđihančálus lea oaivvilduvvon geavada ofelažžan rihkkosa gillájeaddjái. Dárkkit dieđuid ja rávvagiid oažžu eiseválddiin.

Dán dieđihančállosa oažžu earret eará Rihkosgillájeaddjefávttas, bolesis sihke gielddaid sosiáladoaimmahagain ja dearvvašvuohtaguovddážiin. Dieđihančállosa oažžu maid suoma- ja ruoŧagillii sihke eŋgelas-, ruošša-, somalia-, arabiagillii  sihke čielgagiellan suoma- ja ruoŧagillii. Somalia- ja arabiagielalaš jorgalusat leat jorgaluvvon čielgagielalaš veršuvnnas.

Dieđihančálus lea vuoigatvuohtaministeriija fierbmesiidduin čujuhusas http://www.om.fi/

12.1.2006

Vuoigatvuohtaministeriija
Sisáššiidministeriija
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija

Rihkusilmmuhus

Jos leat šaddan rihkkosa gillájeaddjin, ilmmut ášši bolesii. Ilmmuhus galgá dahkkojuvvot nu jođánit go vejolaš, vai boles sáhttá álkibut čilget rihkkosa. Ilmmuhusa sáhttá dahkat rihkosbáikái boahtán bolespatrullii, mannamiin bolesstašuvdnii dehe telefuvnnain, rávdnjeboasttain dehe fáksain.

Ilmmuhusa sáhttá dahkat man beare bolesstašuvnnas ja dan sáhttá dahkat maid muhtin eará gillájeaddji ovddas. Jos rihkkosis leat vihtanat, de sin oktavuohtadieđuid gánnáha čállit muitui.

Boles registrere rihkosilmmuhussii dáhpáhusaid ovdáneami sihke áššáiosolaččaid ja vihtaniid persovdnadieđuid.

Jos rihkkosis leat šaddan váttut, de gánnáha mannat doaktárii nu jođánit go vejolaš. Doaktáraduođaštusa sáhttá dárbbašit riektegeavvamis dehe ozadettiin buhtadusa ovdamearkkadihte dáhkádusfitnodagas dehe Stáhtakantuvrras. Jos jearaldat lea seksuála veahkaválddis, de ii galgga basadit iige molsut biktasiid ovdal go lea mannan doaktárii.

Jos gažaldat lea viessogaikumis, de luottaid ii galgga čorget ovdal go bolesat leat boahtán.

Rihkkosa čilgedettiinis boles jearrá, gáibidago gillájeaddji rihkosdahkkái ráŋggaštusa. Jos gillájeaddji dán muttos ilmmuha, ahte ii gáibit ráŋggaštusa dehe maŋŋel geassá eret juo iežas ovddidan gáibádusa, de son sáhttá massit vuoigatvuođas čuoččáldahttit ášši maŋŋel. Dát lea dehálaš diehtit dan várás, ahte sivaheaddji mearrida guođđit áššáskuhttitkeahttá áššis.

Áššeoamasteaddjerihkkosat leat dakkár rihkkosat, maid boles dutká dušše dalle, jos gillájeaddji gáibida dahkkái ráŋggaštusa. Dákkárat leat earret eará rávesolbmui čuohcán láivves illásteapmi ja livkaleapmi. Jos áššeoamasteaddjerihkkosa gillájeaddji rievdada oainnus iige hálitge dahkkái ráŋggaštusa, de boles heaitá juo iežas álggahan dutkama.

Eanas rihkkosiin leat virggálaš áššáskuhttima vuollásaš rihkkosat, maid boles dutká álohii go oažžu dain dieđu. Ovdamearkkadihte illásteamit ja nissonrihpamat leat virggálaš áššáskuhttima vuollásaš rihkkosat maid dalle, go dat leat dáhpáhuvvan ruovttus dehe dahkkin lea bearašlahttu.

Ovdadutkan

Boles galgá doaimmahit ovdadutkama, jos eahpiduvvo, ahte lea dáhpáhuvvan rihkus. Ovdadutkamis boles čilge, mii lea dáhpáhuvvan, geat leat ášši oassebealit sihke mat leat rihkkosis čuvvon vahágat. Jos boles ii doaimmat ovdadutkama, de rihkkosa gillájeaddjái galgá das ilmmuhit.

Boles gohčču rihkkosa gillájeaddji áššeoamasteaddjin dárbbu mielde dutkamii. Jos dutkama áigemearri ii heive, ođđa áiggis sáhttá ráđđádallat ášši dutki bolesiin. Ovttageardánis ja čielga áššiin boles sáhttá gažadit maid telefuvnna bakte.

Dutkamis ja maŋŋel riektegeavvamis gillájeaddji galgá muitalit buot, mii gullá áššái ja hupmat eandalii duođaid. Jos dutkama maŋŋel boahtá millii juoga, mii gullá áššái, de gánnáha váldit oktavuođa bolesii.

Go ovdadutkanbeavdegirji lea gárvánan, de boles sádde dan sivaheaddjái. Gillájeaddjis áššeoamasteaddjin, seamma go rihkkosis eahpiduvvon olbmos, lea riekti oažžut beavdegirjjis nuvttá kopiija. Jos gillájeaddji ii hálit oktavuohtadieđuidis šaddat eahpidanvuloža dihtui, son sáhttá gieldit daid merkema beavdegirjái.

Láivves dáhpáhusain, ovdamearkkadihte livkaleamis ja láivves illásteamis boles sáhttá áššeoamasteaddji miehtamiin addit eahpidanvuložii sáhku, man sivaheaddji nanne. Dalle ovdadutkanbeavdegirji ii vealtakeahttá ráhkaduvvo.

Vahátbuhtadusgáibádusat

Rihkkosa dahkki lea geatnegahtton buhtadit iežas dagahan vahágiid. Vahágiin ferte ilmmuhuvvot bolesii, seamma ládje das, gáibidago dahkkis buhtadusaid. Buhtadusa sáhttá gáibidit ovdamearkkadihte cuovkanan dehe láhppon opmodagas, dálkkas- ja doaktáragoluin, illásteami dagahan gibus ja searggahagas sihke vuoiŋŋalaš gillámušas.

Vahága meari sáhttá čujuhit go buktá ovdan guittiid dain goluin, maid rihkus lea dagahan. Maiddái dáhkádusa iežasvástuoasis sihke ášši čilgemii gullevaš vejolaš mátkegoluin galgá seailluhit duhtošiid, daningo dáin sáhttá gáibidit buhtadusa rihkkosa dahkkiin.

Sivaheaddji sáhttá buktit ovdan rihkkosa gillájeaddji buhtadusgáibádusa rievttis, jos dat lea čielggas ja vuđoštallojuvvon. Jos gillájeaddji hálida sivaheaddji buktit ovdan buhtadusgáibádusa, de áššis gánnáha ilmmuhit bolesii juo ovdadutkamis.
Jos sivaheaddji ii ovddit buhtadusgáibádusa, de son galgá ilmmuhit das gillájeaddjái čálalaččat. Dalle gillájeaddji sáhttá ieš ovddidit gáibádusa. Barggu sáhttá gillájeaddji ovddas dikšut maid eará olmmoš.

Áššáskuhttinvihkkehallan

Go sivaheaddji lea ožžon bolesis ovdadutkanbeavdegirjji, de son mearrida čuoččáldahttágo ášši dehege das, dolvojuvvogo ášši duopmostuolu gieđahallamii.

Jos rihkkosii eai ovdamearkkadihte gávdno duođaštusat, rihkus lea unni dehe áššis lea sohppojuvvon, de sivaheaddji sáhttá guođđit áššáskuhttitkeahttá. Jos gillájeaddji lea ju ovdadutkamis ilmmuhan gáibidit ráŋggaštusa, de son sáhttá čuoččáldahttit ášši ieš, vaikko sivaheaddji ii čuoččáldahtálege ášši.

Soabahallan

Rihkusáššiid sáhttá soabahallat, jos sihke gillájeaddji ja eahpidanvuloš miehtaba dasa. Soabahallan lea álohii eaktodáhtolaš, ja dan sáhttá maid hálus mielde heaitit gaskan. Skuvlejuvvon, eaktodáhtolaš soabahallit rávvejit rihkosáášši oassebeliid soabahallat. Soabahallama boađus sáhttá leat ovdamearkkadihte ándagassii bivdin, ruđalaš buhtadus dehe bargobuhtadus. Áššis ráhkaduvvo člalaš soahpamuš.

Soabahallamis oažžu lassidieđuid ovdamearkkadihte bolesis. Rihkosášši sáhttá gieđahallojuvvot duopmostuolus, vaikko dáhpáhus livččiige soabahallojuvvon.

Riektegeavvan

Riektegeavvamis áššáiosolaččat leat gillájeaddji áššeoamasteaddjin ja dasa lassin sivaheaddji ja áššáskuhtton olmmoš. Gearretriekti gohčču dábálaččat buot áššáiosolaččaid ja vihtaniid riektegeavvamii. Gohččumis boahtá ovdan, galgágo gieđahallamis leat mielde persovnnalaččat. Riektegeavvama sáhttá šaddat sirdit, jos muhtin báikke nala persovnnalaččat gohččojun olbmuin váilu.

Áigedávvvalii ja eará riektegeavvama geavatlaš áššiin sáhttá ovdal riektegeavvama ságastallat gearretrievtti bargiiguin sihke sivaheddjiin dehe su čálliin. Riektečoakkámat leat olbmuide rahpasat, muhto duopmostuollu sáhttá ovdamearkkadihte seksuálarihkkosiin gieđahallat ášši muhtin oassái dehe ollásit guldaleddjiid haga dehege giddejuvvon uvssaiguin. Dán sáhttá bivdit gearretduopmáris.

Jos duopmostuollu geatnegahttá gillájeaddji persovnnalaččat boahtit čoakkámii, de sutnje máksojuvvo beaiveruhta sihke buhtadus mátkegoluin ja massojuvvon dietnasiin. Jos čoakkámis báhcá eret almmá lágalaš eastaga haga, de duopmostullu sáhttá dubmet sáhku. Lágalaš eastta leat ovdamearkkadihte báikki nala boahtima easti buozalmasvuohta, man galgá maŋŋel duođaštit doaktáraduođaštusain. Eastagis ferte ilmmuhit duopmostullui nu árrat go vejolaš.

Dieđu riektegeavvamis oažžu ovdamearkkadihte Internetas čujuhusas www.oikeus.fi sihke vuoigatvuohtaministeriija Rihkosášši giedahallan gearretrievttis –diedihangihppagis.

Duopmu ja das váidin

Gearretriekti cealká duomu dakkaviđe čoakkáma maŋŋel dehe dat ilmmuha goas duopmu addojuvvo.

Gearretrievtti duomus sáhttá váidit hoavvariektái. Jos lea duhtameahttun dupmui, das galgá ilmmuhit gearretriektái vahku sisa duomus. Váidingirji galgá guđđojuvvot gearretriektái 30 beaivve siste duomus. Rávvagat váidima ráhkadeamis leat gearretrievtti duomu čuovusin.

Vahátbuhtadusat

Jos duopmostuollu lea geatnegahttán rihkosdahkki máksit buhtadusaid, de máksinordnedemiin sáhttá soahpat suinna dehe addit buhtadusaid bearrama bággobearranolbmá dikšui. Duopmostuolu mearrádusa kopiija, man oažžu gearretrievtti kansliijas sihke bággobearranohcamuš doaimmahuvvoba gihligotti bággobearrandoaimmahahkii dehe gihligottedoaimmahaga bággobearranossodahkii. Doppe sáhttá maid jearrat dárkkit rávvagiid buhtadusaid ohcamii.

Buhtadusaid sáhttá maid oažžut Stáhtakantuvrras, dáhkádusfitnodagas dehe Áel:as. Vejolašvuođat oažžut buhtadusaid molsašuddet nu ahte dat galget čielggaduvvot dáhpáhusaid mielde.

Buhtadusat, mat máksojuvvojit stáhta ruđain

Rihkkosa gillájeaddjis lea vuoigatvuohta oažžut stáhtas buhtadusa rihkkosa dagahan vahágiin. Vuoigatvuohta buhtadussii, mii máksojuvvo stáhta ruđain, lea goitge nuppi sajis. Das geahpiduvvo buhtadus, man gillájeaddji lea ožžon dehe boahtá oažžut eará lága dehe dáhkádusa vuođul. Das geahpiduvvo maid buhtadus, man rihkkosa dahkki lea máksán rihkkosa gillájeaddjái. Gillájeaddji sáhttá ohcat buhtadusa goitge njuolga Stáhtakantuvrras, vaikko son ii livččege geahččalan bearrat dan álggos ieš rihkkosa dahkkis.

Buhtadusa oažžu dábálaččat dušše, jos dat lea gáibiduvvon rihkkosa dahkkis duopmostuolus. Jos rihkus lea báhcán čielggakeahttá dehe dahkki ii leat gávnnahallan, de buhtadusa sáhttá oažžut Stáhtakantuvrras almmá duopmostuolu duomu haga.

Buhtadusat máksojuvvojit eanas persovdnavahágiin, ovdamearkkadihte buohccedikšungoluin sihke gibus ja searggahagas, bissovaš hehttehusas ja vuoiŋŋalaš gillámušas.

Buhtadus, mii máksojuvvo stáhta ruđain, ohccojuvvo Stáhtakantuvrras. Ohcamuššii laktojuvvo duopmostuolu čoavddus, bolesa ovdadutkanbeavdegirji dehe eará luohtahahtti čilgehus dáhpáhusaid mannamis ja vahágiid sturrodagas sihke doaktáraduođaštusat ja guittet. Ohcanskoviid oažžu Stáhtakantuvrras, Áel:as ja bolesis. Skovi sáhttá maid čálihit olggos Internetas (www.valtiokonttori.fi).

Stáhtakantuvra sáhttá spiehkastit duopmostuolu mearridan buhtadusas earenoamážit dalle, go gažaldagas lea buhtadus, mii máksojuvvo gibus ja searggahagas, bissovaš hehttehusas dehe vuoiŋŋalaš gillámušas.

Vuoigatvuođalaš veahkki

Gillájeaddjis lea vuoigatvuohta atnit vuoigatvuođalaš veahki go dahká ilmmuhusa bolesii sihke dutkamiin ja riektegeavvamis.

Olbmuin, geain leat unna dehe gaskadási boađut, lea vejolašvuohta oažžut stáhta riekteveahki. Dalle vuoigatvuođalaš veahki bálká máksojuvvo gillájeaddji boađuid mielde juogo muhtin oassái dehe ollásit stáhta ruđain.

Riekteveahkki ohccojuvvo stáhta riekteveahkkedoaimmahagas. Dat čielggada ohcci ruđalaš diliid. Riekteveahkkái gullá earret eará neavvun ja veahkeheapmi riektegeavvamis. Veahkkin sáhttá válljet stáhta riekteveahkkedoaimmahagas bargi almmolaš riekteveahki, priváhta ášševuoddji dehe eará láhkaolbmo. Vuoigatvuohtaveahki sáhttá oažžut ášši buot muttuin.

Boađuin sorjjakeahttá duopmostuollu sáhttá mieđihit gillájeaddjái ovdadutkamii ja riektegeavvamii vuoigatvuođalaš veahki, jos gažaldagas lea seksuálarihkus dehe lagaš olbmo veahkaváldi. Veahki bálká máksojuvvo dalle stáhta ruđain.

Doarjjaolmmoš

Jos gillájeaddji mielas orru, ahte son dárbbaša veahki, de son sáhttá bivdit muhtin olbmo veahkkin rihkosášši gieđahallama sierra muttuide. Nuvttá, bargui skuvlejuvvon doarjjaolbmo sáhttá oažžut Rihkusgillájeaddjefávttas.

Seksuálarihkkosiin dehe lagaš olbmo dahkan veahkaválddis duopmostuollu sáhttá mieđihit gillájeaddjái doarjjaolbmo, jos son ii dárbbaš vuoigatvuođalaš veahki. Dáin dáhpáhusain doarjjaolbmo bálká ja eará golut máksojuvvojit stáhta ruđain.

Vuoigatvuohta dulkomii

Gillájeaddji galgá sáhttit atnit iežas máhttin giela áššiin, mat gusket buot rihkkosa čilgemii. Dárbbu mielde gillájeaddjái galgá ordnejuvvot dulkon muhtin su máhttin gillii. Dulkon sáhttá dárbbašuvvot ovdamearkkadihte bolesdutkamiin, doaktáris ja riektegeavvamis. Eiseváldi lea geatnegahtton fuolahit dulkka báikki nala gohččumis, jos das alddis ii leat dulkomii doarvái buorre giellamáhttu.

Jos gillájeaddji eatnigiella lea suoma- dehe ruoŧagiella, de sus lea vuoigatvuohta geavahit eatnigielas. Sápmelaččain lea ruovttuguovllusteaset vuoigatvuohta geavahit sámegiela. Eiseváldi galgá dárbbu mielde ordnet dulkoma.

Bearrašis dáhpáhuvvan veahkaváldi lea dábálačččat virggálaš áššáskuhttima vuollásaš rihkus. Ilmmuhus bolesii addá eiseválddiide vejolašvuođa bahkkedit veahkaváldái.

Bearašveahkaválddi gillájeaddji, nu mánná go rávesolmmošnai, sáhttá dárbbašit maid vuoiŋŋalaš doarjaga. Dákkár doarjaga oažžu ovdamearkkadihte sosiáladoaimmahagas, mielladearvvašvuohtadoaimmahagas sihke sierra organisašuvnnain

Buot mánnái èuohcan rihkuseahpádusat galggale ilmmuhuvvot bolesii. Mánná dárbbaša ovdadutkamii ja riektegeavvamii iežas ovddasteaddji, jos máná ja váhnemiid ovddut mannet ruossalassii. Eandalii dát lea dárbbašlaš, jos rihkkosis eahpiduvvon lea iežas bearraša siste. Mánnái ferte háhkojuvvot maid vuoigatvuoðalaš veahkki.

Jos mánná eahpiduvvo šaddan seksuála- dehe veahkaválderihkkosa gillájeaddjin, de su muitalus ovdadutkamis galggalii furkejuvvot videoi. Go muitalus lea báddejuvvon videoi, de su ii dárbbaš šat vealtakeahttá gullat riektegeavvamis oððasit.

Jos olmmoš dovdá iežas šaddan uhkiduvvot dehe hehttejuvvot, uhkideaddjái sáhttá ohcat lahkonangildosa. Lahkonangielddus bivdojuvvo bolesis dehe gearretrievttis njálmmálaèèat dehe èálalaèèat. Buot vejolaš uhkideapmái gullevaš duoðaštusaid gánnáha seailluhit.

Ávkkálaš telefunnummárat:

• Almmolaš heahtenummár: 112
• Rihkosgillájeaddjefákta: veahkeheaddji telefuvdna 0203-16116
  juristta telefonneavvun 0203-16117
• Illástankriisaguovddáš Doarjjanisson: kriisalinnjá 0800-97899
  juristafákta 0800-97895
• Nissoniid linnjá: 0800-0-2400
• Suoma Mielladearvvašvuohtasearvvi kriisatelefuvdna: 0203-445 566

Diehtu Internetas

www.oikeus.fi
Almmolaš diehtu duopmostuoluin, sivaheddjiin, riekteveahkis ja bággobearramis sihke báikkálaš boleseiseválddiid oktavuohtadieðut ja fierbmesiiddut.

(boles) www.poliisi.fi
(stáhtakantuvra) www.valtiokonttori.fi
(rihkosgillájeaddjefákta) www.rikosuhripaivystys.fi
(doarjjanisson) www.tukinainen.fi
(nissoniidlinnjá) www.naistenlinja.com
(doarjjaruoktu) www.turvakoti.net
(mielladearvvašvuohtasearvi) www.mielenterveysseura.fi
(veahkki) www.apua.info
(doarjjanet) www.tukinet.net