Valtioneuvoston oikeuskanslerilla on perustuslain turvaama itsenäinen ja riippumaton asema laillisuusvalvojana. Oikeuskansleri valvoo sekä valtioneuvoston että viranomaisten ja muun julkisen toiminnan lainmukaisuutta. Hänet nimittää virkaansa tasavallan presidentti.

Oikeuskanslerilla on oikeus saada viranomaisilta tarvitsemansa tiedot ja selvitykset. Selvityksiä tehdään mm. kansalaisten oikeuskanslerille tekemien kantelujen pohjalta. Oikeuskansleri voi antaa virheen tehneelle viranomaiselle tai virkamiehelle huomautuksen tai ohjeen oikeasta menettelystä vastaisen varalle. Vakavimmissa tapauksissa hän voi määrätä syytteen nostettavaksi. Viranomaisten lisäksi oikeuskansleri valvoo asianajajien toimintaa.

Oikeuskanslerin tavoin hallintokoneistoa valvoo eduskunnan valitsema oikeusasiamies. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät eroavat käytännössä vain siinä, että valtioneuvostoon kohdistuva laillisuusvalvonta on lähinnä oikeuskanslerin asia. Eduskunnan oikeusasiamiehelle kuuluvat kuitenkin kaikki asevelvollisia ja vankeja koskevat asiat. Jos kantelu on tehty molemmille lainvalvojille, vain toinen heistä tutkii asian.

Laillisuusvalvojat eivät kantelun vuoksi voi muuttaa toisen viranomaisen päätöstä eivätkä määrätä korvauksia maksettavaksi. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen ratkaisuihin ei ole mahdollista hakea muutosta.

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen lisäksi on eräitä laillisuuden ja etujen valvojia, jotka valvovat lain noudattamista omilla erityisalueillaan. Tällaisia viranomaisia ovat kuluttaja-asiamies, tasa-arvovaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu sekä konkurssiasiamies.

Päivitetty 15.9.2005