Tässä osassa esitellään siviilioikeudellisten asiakirjojen antamista tiedoksi ulkomailla. Lisäksi tähän osioon on koottu siviilitiedoksiantoon liittyvää lainsäädäntöä ja sopimuksia.

Tekstissä mainitut säädökset löydät valtion säädöstietopankista osoitteesta http://www.finlex.fi/. EU-säädökset ovat osoitteessa europa.eu/eur-lex/fi.

Tiedoksiannosta ulkomaille säädetään oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 ja 8 pykälässä (1056/1991). Pääsääntöisesti tuomioistuin huolehtii asiakirjojen lähettämisestä ulkomaan viranomaiselle. Tiedoksiantomenettelyyn sovelletaan eri sopimuksia sen mukaan, onko asiakirjojen vastaanottaja toisessa pohjoismaassa, EU-valtiossa, Haagin vuoden 1965 tiedoksiantosopimukseen kuuluvassa valtiossa tai muussa valtiossa.

Asiakirjat voidaan yleensä lähettää postitse suoraan ulkomailla olevalle vastaanottajalle. Kansainvälisessä postitiedoksiannossa käytettävistä menettelyistä saa tarkempia ohjeita postista.

Jotkut valtiot ovat kuitenkin rajoittaneet postitiedoksiantoa alueellaan. Nämä varaumat on tarkistettava kunkin kansainvälisen sopimuksen osalta erikseen.

Pohjoismaiden välillä sovelletaan Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken tehtyä sopimusta oikeusavusta tiedoksiannon toimittamisessa ja todistelussa SopS 26/75. Tiedoksiantopyyntö toimitetaan suoraan toisen sopimusvaltion asianomaiselle viranomaiselle.

EU:n jäsenvaltioiden välillä sovelletaan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1393/2007. Asetuksen pääperiaatteena on tiedoksiantopyynnön lähettäminen suoraan paikallisviranomaiselle. Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä sovelletaan kuitenkin edellä mainittua pohjoismaista sopimusta.

Asetus ja jäsenvaltioiden ilmoitukset löytyvät kaikilla EU-kielillä siviilioikeudellisesta Atlaksesta. Atlaksesta löytyvät myös vastaanottavat viranomaisiset.

Suomessa lähettäviä viranomaisia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Vastaanottavia viranomaisia ovat käräjäoikeudet. Oikeusministeriö on asetuksessa tarkoitettu keskusyksikkö.

Tärkeä kansainvälinen sopimus on edellä mainittu Haagin vuoden 1965 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskeva yleissopimus SopS 51/69. Sen mukaan tiedoksianto tapahtuu keskusviranomaisten välityksellä. Suomessa keskusviranomaisena on oikeusministeriö. Muut kuin ns. oikeudenkäyntiasiakirjat lähetetään Suomesta toiseen Haag-valtioon aluehallintoviraston kautta. (Ks. myös asetus keskinäisestä oikeusavusta annettaessa tiedoksi asiakirjoja yksityisoikeudellisissa asioissa 211/1982).

Tiedoksiantoa koskee myös Haagin vuoden 1954 riita-asiain oikeudenkäyntiä koskeva sopimus SopS 2/57. Vuoden 1965 sopimuksella on kuitenkin parannettu ja täydennetty tätä sopimusta.

Haagin yksityisoikeuden konferenssin sivuilta löytyvät kyseisen järjestön piirissä solmitut sopimukset, selitysmuistiot ja niiden ratifiointitilanteet.

Sopimusten ulkopuolisiin maihin suuntautuvat tiedoksiannot voidaan toimittaa diplomaattista tietä eli ulkoasiainministeriön kautta.

Päivitetty 7.1.2010