Tässä osassa käsitellään kansainvälistä lapsikaappausta.

Kansainvälisestä lapsikaappauksesta on yleensä kyse, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen.
• Lapsi on asunut pysyvästi Suomessa.
• Lapsi on alle 16-vuotias.

Tilanteessa, jossa on kysymys lapsikaappauksesta ns. Haagin sopimukseen kuuluvaan valtioon, toimii keskusviranomaisena oikeusministeriö. Sopimukseen kuuluvat mm. lähes kaikki Euroopan valtiot, Yhdysvallat ja Kanada.

Jos lapsi on viety ei-sopimusmaahan, on otettava ensisijaisesti yhteys ulkoasiainministeriöön.

Esite:  Kansainvälinen lapsikaappaus

Haagin lapsikaappaussopimus (Yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta SopS 57/1994, Si 222) ja sen ratifiointitilanne löytyvät Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin sivuilta.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sovelletaan Haagin lapsikaappaussopimuksen lisäksi ns. Bryssel II a -asetuksen täydentäviä säännöksiä. Komissiossa on laadittu asetuksen soveltamista varten käsikirja.

Lapsikaappausta koskevat kotimaiset säännökset ovat lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983, muutoksineen). Bryssel II a -asetusta täydentävät kansalliset säännökset ovat laissa N:o 1153/2004.

Päivitetty 7.1.2010