Näiltä sivuilta löydät tietoa kielisäännösten noudattamisesta säädösvalmistelussa. Sivuille on koottu säädösvalmistelijoiden, asiantuntijoiden, sidosryhmien ja kansalaisten käyttöön ohjeistusta, esimerkkejä ja tietoa kielilain noudattamisesta, säädösvalmisteluasiakirjojen kielivaatimuksista ja kielellisten vaikutusten arvioinnista. Tältä sivulta pääset etenemään seuraaville alasivuille:

• Kielilaki säädösvalmistelussa
  
• Säädösvalmisteluasiakirjojen kieli
  
• Kielellisten vaikutusten arviointi
  

Kielelliset oikeudet ja velvollisuudet

Kielellisillä oikeuksilla tarkoitetaan lakiin tai asetukseen perustuvaa oikeutta käyttää tiettyä kieltä tai tiettyjä kieliä. Kielelliset oikeudet ovat kansalaisten oikeuksia ja niiden vastapainona viranomaisilla tai muilla julkisia tehtäviä hoitavilla on kielellisiä velvollisuuksia, esimerkiksi velvollisuus palvella kansalaista hänen kielellään.

Suomen ja ruotsin kieli

Säädösvalmistelijaa sitovat perustuslain 17 §:n seuraavat kielisäännökset. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisella on viranomaisen kanssa asioidessaan oikeus käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada tarvittavat asiakirjat tällä kielellä. Julkisen vallan on myös huolehdittava maan suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Tämä merkitsee, että valtion ja kuntien on huolehdittava esim. sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutus- ja muista sivistyspalveluista sekä niiden tiedonvälityksestä.

Edellä mainittuja perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään ennen kaikkea kielilaissa.

Saamen kieli

Perustuslain mukaan saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oikeus ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten kielelliset oikeudet rajautuvat pääasiassa saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa.

Muut kielet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet turvataan hallinto- ja lainkäyttöasioissa oikeudella tulkkaukseen ja muun muassa säännöksillä opetuslainsäädännössä.

Kielilainsäädäntö

Kielellisistä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään muun muassa perustuslaissa (731/1999), kielilaissa (423/2003), Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991) sekä saamen kielilaissa (1086/2003). Myös erityislainsäädäntöön, esimerkiksi perusopetuslakiin, sisältyy muita kieliä koskevia säännöksiä.

Kielilaki

Kielilaki koskee Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, käyttämistä. Laki sisältää säännökset mm. virka-alueiden kielellisen aseman määräytymisperusteista (yksi- tai kaksikieliset virka-alueet), tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa käytettävästä kielestä sekä viranomaisten sisäisestä virkakielestä.

Lisätietoja kielilain noudattamisesta:
Kielilaki säädösvalmistelussa

Ahvenanmaan itsehallintolaki

Ahvenanmaan itsehallintolain 6 luvussa on säännökset maakunnan ruotsinkielisestä asemasta sekä yksilön oikeudesta käyttää suomea maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa. Lisäksi itsehallintolaki sisältää säännöksiä muun muassa valtion ja maakunnan viranomaisten välisestä kirjeenvaihtokielestä.

Valtion viranomaisten on käytettävä ruotsin kieltä kirjeenvaihdossa Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten sekä Ahvenanmaalla sijaitsevien valtion viranomaisten kanssa. Näin ollen esimerkiksi lausuntopyynnöt tulee laatia ruotsiksi. Myös asiakirja, josta pyydetään lausuntoa, on laadittava ruotsiksi tai käännettävä. Jos lausuntopyyntö koskee mietintöä, on yleensä riittävää, että siihen sisältyvät säädösehdotukset ja mietinnön tiivistelmä on käännetty. Jos säädösehdotus tai mietintö kuitenkin koskee yksinomaan Ahvenanmaata tai sillä on erityisen suuri merkitys maakunnalle, on se julkaistava kokonaisuudessaan ruotsiksi (kielilain 31 §).

Maakunnassa valtion palveluksessa olevalta henkilöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään Ahvenanmaan maakunnassa valtion palveluksessa olevilta vaadittavasta kielitaidosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1218/2007).

Saamen kielilaki

Saamen kielilaki on pääosin alueellinen laki, jossa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Laissa määritellään ne viranomaiset, joihin tätä lakia sovelletaan. Saamelaisten kielellisten oikeuksien noudattamisessa on huomattava, että saamen kieliä on kolme: pohjois-, inarin- ja koltansaame. Tämä vaikuttaa muun muassa asiakirjojen julkaisemiseen saamen kielellä.

Saamen kielilaissa säädetään, että saamelaisia erityisesti koskevat lait ja muut säädökset sekä valtiosopimukset ja muut Suomen säädöskokoelmassa julkaistavat asiakirjat ja tiedonannot julkaistaan valtioneuvoston tai asianomaisen ministeriön niin päättäessä myös saamenkielisinä käännöksinä. Sama koskee ministeriön tai valtion muun viranomaisen määräyskokoelmassa julkaistavia määräyksiä, ohjeita, päätöksiä ja tiedonantoja.

Ministeriössä taikka valtion komiteassa, työryhmässä tai niihin rinnastettavissa toimielimissä valmistellut ja julkistettavat lakiehdotukset ja mietinnöt tai niiden tiivistelmät julkaistaan ministeriön niin päättäessä myös saamen kielellä, jos ne erityisesti koskevat saamelaisia tai jos siihen muuten on erityistä syytä.

Perustuslaissa säädetyn saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perusteella saamelaisia on kuultava heihin vaikuttavaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. Kuultava tahoja ovat ainakin Saamelaiskäräjät ja saamen kielilain osalta oikeusministeriö.

Säädöksen vaikutuksia arvioitaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumismahdollisuuksiin.