Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009, yhteenveto kappaleesta kolme. 

Valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2009 ilmenee, että hallintouudistusten vaikutukset huolestuttavat kuntalaisia. Uudistusten myötä muun muassa kuntarakenteet, kielisuhteet ja hallinnon työkieli saattavat muuttua. Etenkin kaksikielisten kuntien ruotsinkielisen vähemmistön edustajat pelkäävät, että tämän seurauksena viranomaisten todelliset mahdollisuudet palvella kuntalaisia myös ruotsiksi heikkenevät.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että kunnat pystyvät huolehtimaan tehtävistään väestön ikääntyessä ja kustannusten noustessa. Uudistuksella taataan muun muassa riittävä väestöpohja erilaisille palvelumuodoille. Tämä toteutuu osittain kuntaliitosten avulla. Kokonaista 56 prosenttia ruotsinkielisen vähemmistön edustajista ja 27 prosenttia suomenkielisen vähemmistön edustajista uskoi Kielibarometri 2008 -selvityksen mukaan, että uusien suurkuntien myötä mahdollisuudet saada palvelua omalla kielellä huononevat. Erityisen skeptisesti uudistuksiin suhtautuivat ruotsinkieliset asukkaat silloisessa kaksikielisessä Särkisalossa, joka nyttemmin kuuluu yksikieliseen suomenkieliseen Salon kuntaan, sekä pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa ruotsinkielisen väestön osuus on suhteellisen suuri.

Kuvio: Osuus ruotsinkielisen vähemmistön edustajista, joiden mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistus huonontaa nykyistä kielirakennetta (%)

Lähde: Kielibarometri 2008

Särkisalon lisäksi kunnan kielellinen asema muuttui uudistuksen myötä neljässä kunnassa ja näissä tapauksissa kunnista tuli kaksikielisiä. Uudistusprosessi on kuitenkin vasta alkanut ja kuntaliitoksia toteutetaan lisää tulevina vuosina.

Toisen suuren uudistuksen eli aluehallinnon uudistamishankkeen valmistelussa kielellisiä vaikutuksia on käsitely hyvin yleisellä tasolla. Vaikutusten arvioinnissa on kyllä viitattu kielilainsäädäntöön, mutta käytännönläheisiä ratkaisuja palvelujen turvaamiseksi oli käsitelty varsin vähän. Esimerkiksi sitä, miten kielelliset oikeudet turvataan aluella, joka muodostuu kun Keski-Pohjanmaa, johon kuuluu kaksikielinen Kokkola, yhdistetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa.

Hallinnolliset uudistukset voivat vaikuttaa kielellisten oikeuksien toteutumiseen myönteisesti tai kielteisesti. Hallinnollisia rajoja muutettaessa ja tehtäviä uudelleen järjestettäessä on mahdollista tarkistaa esimerkiksi se, syntyykö paras lopputulos keskittämällä vai hajauttamalla jompaakumpaa kieltä koskevat tehtävät. Aikaisempaa suuremmat virka-alueet ja työyhteisöt voivat mahdollistaa tehtävien entistä tarkoituksenmukaisemman jakamisen. Myönteisten vaikutusten aikaansaaminen edellyttää kuitenkin huolellisia vaikutusarviointeja yleisluontoisten kielilainsäädäntöön kohdistuvien viittausten sijaan.

Lue lisää hallintouudistusten vaikutuksista kielellisten palveluiden toteutumiseen valtioneuvoston kertomuksen kappaleesta kolme.