Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009, yhteenveto kappaleesta kuusi.

Valtioneuvoston kielilainsäädännön soveltamista koskevan kertomuksen 2009 mukaan kielten opiskelu kouluissa on viime vuosina vähentynyt. Tämä koskee erityisesti ruotsin kieltä. Motivaatio ruotsin kielen opiskeluun näyttää kokonaisuudessaan vähentyneen sekä peruskoulussa että lukiossa. Tämä hankaloittaa muun muassa korkeakouluopintoja, joihin aina sisältyy kieliopintoja tai kielikokeen suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi. Lisäksi monien valtiollisten ja kunnallisten virkojen kelpoisuusvaatimuksena on sekä suomen että ruotsin kielen taito.

Yli 80 prosenttia ruotsinkielisistä oppilaista aloittaa suomen kielen lukemisen peruskoulun kolmannella luokalla. Useimmat suomenkieliset oppilaat aloittavat ruotsin kielen lukemisen vasta seitsemännellä luokalla sen tultua pakolliseksi. Esimerkiksi suomenkielisistä kuudesluokkalaisista vajaa 10 prosenttia lukee ruotsia. Kiinnostus ruotsin kielen opintoihin oppilaiden keskuudessa on vähentynyt, mutta tilanteeseen vaikuttaa myös se, että yhä harvemmat kunnat järjestävät ruotsin kielen opetusta ennen seitsemättä luokkaa.

Myös lukioissa kiinnostus ruotsin kieleen on vähentynyt, koska yhä harvempi suomenkielinen suorittaa ruotsin kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa, vaikka kaikki lukevat ruotsia lukiossa. Ruotsinkielisistä lukiolaisista suurin osa suorittaa suomen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa. Ammatillisessa koulutuksessa kielten opetus on hyvin vähäistä eikä kieliopintoja juurikaan arvosteta. Tästä syystä suomenkielisten ammattikouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito on usein hyvin heikko.

Puuttelliset ruotsin kielen opinnot sekä peruskoulu- että lukio-opinnoissa vaikuttavat myös korkeakoulujen kieliohjelmiin. Korkeakouluissa joudutaan opiskelijan ammatillisen kielitaidon kehittämisen sijaan usein keskittymään perustaitojen kertaamiseen. Opetusministeriön tietojen mukaan vähintään neljäsosalla niistä opiskelijoista, jotka hyväksyttiin yliopistoihin vuonna 2008 on yliopiston asettamiin kielitaitovaatimuksiin nähden liian heikko ruotsin kielen taito. Kielitaitovaatimukset tulevat opiskelijoille usein yllätyksenä, mikä viittaa siihen, että sekä suomen että ruotsin kielen opintojen ja taitojen merkitystä ei painoteta tarpeeksi aikaisessa vaiheessa perusopetuksessa.

Riittämättömät ruotsin kielen opinnot kaikilla koulutusasteilla ovat johtamassa siihen, että kielilainsäädännön toteuttamisedellytykset ovat yhä harvempien kielitaitoisten yksilöiden harteilla. Kansalliskielten opetusta ja sen riittävyyttä tarkastellaan syvemmin Opetushallituksen tekeillä olevassa selvityksessä.

Lue lisää kansalliskielten opetuksesta valtioneuvoston kertomuksen kappaleesta kuusi.