Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009, yhteenveto kappaleesta kolme.

Vaikka viranomaisilla on velvollisuus oma-aloitteisesti huolehtia kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta, suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa on edelleen puutteita. Palvelussa esiintyvien ongelmien taustalla on myös se, etteivät kaikki ole tietoisia oikeudestaan saada kaksikielisiltä viranomaisilta palvelua suomeksi ja ruotsiksi. Tämä ilmenee muun muassa valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2009.

Alla oleva taulukko kuvaa sitä, kuinka hyvin suomen- ja ruotsinkieliset vähemmistöt tuntevat kielelliset oikeutensa.
Kuvio: Kuinka hyvin tunnet kielelliset oikeutesi? (%)

Lähde: Kielibarometri 2008

Erityisesti pientä kielellistä vähemmistöä edustavat kuntalaiset tuntevat kielelliset oikeutensa kunnassa melko huonosti. Suomenkieliset, jotka edustavat kielellistä vähemmistöä kaksikielisessä kunnassa taas näyttävät tuntevan kielelliset oikeutensa hieman paremmin kuin vastaavassa tilanteessa olevat ruotsinkieliset. Suomenkieliset pitävät sitä paitsi ruotsinkielisiä useammin itsestään selvänä, että he saavat palvelua omalla äidinkielellään vaikka he edustaisivat kielellistä vähemmistöä kunnassa.

Kielibarometri 2008 -selvityksessä noin 84 prosenttia kaksikielisten kuntien suomenkielisen vähemmistön edustajista ilmoitti, että he aina tai useimmiten saavat palvelua suomeksi. Vastaavassa tilanteessa olevien ruotsinkielisten osalta vain 39 prosenttia vastasi, että he aina tai useimmiten saavat palvelua ruotsiksi ja kokonaista 22 prosenttia, että he saavat ruotsinkielistä palvelua harvoin tai ei koskaan Erityisesti pääkaupunkiseudun kaksikielisissä kunnissa ja Turussa ruotsinkielinen vähemmistö piti ruotsinkielisen palvelun saatavuutta puuttellisena. Esimerkiksi Vaasassa ruotsinkielinen vähemmistö puolestaan oli melko tyytyväinen palvelujen saatavuuteen, mikä tukee käsitystä siitä, että palvelujen saatavuus vähemmistön kiellellä paranee kun vähemmistön osuus on vähintään 25 prosenttia väestöstä.

Lue lisää kansalaisten näkemyksiä suomen- ja ruotsinkielisen palvelun toteutumisesta valtioneuvoston kertomuksen luvusta kolme.