Katsaus toimintaanTekstiversio

Oikeusministeriö julkaisi 2002 ensimmäistä kertaa oikeuspolitiikan strategian, joka sisältää keskeiset linjaukset ja kehitysnäkymiä seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Strategia korostaa ongelmien ja rikosten ennalta ehkäisyn, selkeiden lakien ja hyvän hallinnon tärkeyttä.

Tärkeimpiä oikeuspoliittisia kehittämiskohteita ovat oikeusturvan saatavuus, rikosten torjunta ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikoksen uhrin aseman parantaminen.

Ministeriön tavoitteena on siirtää lainkäytön painopistettä käräjäoikeuksiin ja hallinto-oikeuksiin. Oikeudenkäyntimenettelyjen joustavuutta kehitetään ja käsittelyaikoja pyritään nopeuttamaan. Myös vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä kehitetään edelleen.

Tavoitteena on, että lait ovat nykyistä selkeämpiä, niitä säädetään nykyistä harkitummin ja ne ovat vaivattomammin saatavissa. Hallituksen säädösvalmistelun koordinointia ja säädösten vaikutusten arviointia pyritään kehittämään.

Oikeusministeriö haluaa edistää yhteistyötä demokratian toimivuuden kehittämiseksi. Samalla kehitetään esimerkiksi vaalijärjestelmän toimivuutta ja pyritään eri tavoin vaikuttamaan äänestysaktiivisuuden lisääntymiseen.

Oikeuksien toteutuminen Euroopan unionissa on yksi oikeusministeriön tavoitteista. Tärkeää on muun muassa kehittää käytännön yhteistoimintamuotoja kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Ministeriö pyrkii myös lisäämään Venäjän kanssa tehtävän oikeusyhteistyön vaikuttavuutta.

Henkilöstö

Oikeusministeriön hallinnonalalla henkilökuntaa on kaikkiaan noin 10 000. Heistä tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa, oikeusaputoimistoissa ja ulosottovirastoissa työskenteleviä on yhteensä noin 6 500. Vankeinhoidossa ja kriminaalihuollossa työskentelee reilut 3 000 henkilöä. Oikeusministeriössä työntekijöitä on noin 270.

Miehiä hallinnonalan henkilöstöstä on 42 prosenttia ja naisia 58 prosenttia. Tuomarin tehtävissä toimivista naisia noin 40 prosenttia, syyttäjistä noin 38 prosenttia.

Oikeusministeriön hallinnonalan osuus valtion menoista on vajaa kaksi prosenttia (vuonna 2008 noin 748 miljoonaa euroa). Osuus valtion henkilöstöstä on noin kahdeksan prosenttia.

Oikeusapu

Oikeusavussa yksityiset oikeudenkäyntiasiamiehet hoitavat vuosittain noin 32 000 asiaa ja oikeusaputoimistot noin 52 000 asiaa. Kaikissa tapauksissa oikeusavun myöntämisestä päättävät oikeusaputoimistot. Asiakkaan taloudellisen selvityksen perusteella oikeusapua annetaan korvauksetta tai osakorvausta vastaan. Valtaosa asioista hoidetaan korvauksetta.

Eniten oikeusapua myönnetään rikosasioihin. Seuraavaksi eniten on perhe- ja perintöoikeuteen liittyviä asioita. Kaikki yksityisten lakimiesten hoitamat asiat ja noin neljännes oikeusaputoimistojen asioista ovat oikeudenkäyntiasioita. Oikeusaputoimistojen asioista noin kolmasosassa riittää oikeudellinen neuvo, osa päättyy asiakirjan laatimiseen tai esimerkiksi hallintoviranomaisen käsittelyyn.

Oikeusaputoimistot ovat antaneet oikeusapuohjausta myös puhelimitse vuoden 2005 lokakuusta alkaen. Vuonna 2007 oikeusapuohjaukseen tuli noin 13 000 puhelua.

Syyttäjät

Paikallissyyttäjät ratkaisevat vuosittain yli 80 000 asiaa. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehdään vuosittain noin 10 000 asiassa ja päätökset koskevat noin 25 000 henkilöä. Yli puolessa tapauksista ratkaisu perustuu siihen, ettei epäillystä rikoksesta löydy näyttöä. Syyte voidaan jättää nostamatta myös esimerkiksi teon vähäisyyden, rikoksentekijän nuoruuden tai rangaistuksen kohtuuttomuuden vuoksi.

Yhteiskunnan kannalta merkittävien rikosten syyteharkinta tehdään Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Vuosittain Valtakunnansyyttäjänvirastossa ratkaistaan 20–30 rikosasiaa ja niistä noin puolet johtaa syytteen nostamiseen.

Käräjäoikeudet

Käräjäoikeuksien istunnoissa ratkaistaan vuosittain noin 75 000 asiaa. Näistä lähes 90 prosenttia on rikosasioita ja noin 10 prosenttia riita-asioita. Lähes puolet rikosasioista koskee törkeää rattijuopumusta, rattijuopumusta, huumaantuneena ajamista ja muita liikennerikoksia. Sekä pahoinpitely- että varkausrikoksia on noin kymmenesosa.

Käräjäoikeuksissa otettiin vuoden 2006 lopulla käyttöön uusi kirjallinen rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely. Vuonna 2007 kirjallisessa menettelyssä ratkaistiin lähes 19 000 rikosasiaa eli 30 prosenttia kaikista käräjäoikeuksien ratkaisemista rikosasioista.

Oikeuden istunnoissa ratkaistavien riita-asioiden määrän pienuuteen vaikuttaa se, että merkittävä osa niistä päättyy jo valmistelun aikana sovintoon. Istuntokäsittelyyn etenee vain vähän yli puolet laajoina vireille tulleista riita-asioista. Niistä yleisimpiä ovat vahingonkorvauslakiin perustuvat riidat.

Lukumääräisesti suurin osa käräjäoikeuksissa käsitellyistä asioista on lainhuutoja ja kiinnitys- ja muita kiinteistöasioita sekä yksipuolisella tuomiolla ratkaistavia riidattomia saatavia. Hakemusasioina käsitellään avioero- ja maksukyvyttömyysasioita.

Hovioikeudet

Hovioikeudet ratkaisevat vuosittain noin 12 000 asiaa. Niistä reilut kaksi kolmasosaa on rikosasioita ja neljäsosa riita-asioita. Hovioikeuksien käsittelemistä rikosasioista yleisimpiä ovat pahoinpitelyt, törkeät rattijuopumukset ja varkaudet. Hovioikeudet muuttavat käräjäoikeuden päätösten perusteluja tai lopputulosta noin 27 prosentissa valituksista.

Korkein oikeus

Korkein oikeus ratkaisee vuosittain noin 3 000 valituslupahakemusta. Niistä vajaassa kymmenessä prosentissa myönnetään lupa valittaa. Vuosittain reilussa sadassa käsittelyyn otetussa asiassa korkein oikeus antaa ennakkoratkaisun, joilla ohjataan muuta lainkäyttöä.

Muutoksenhakulupaa on haettu hieman useammin rikos- kuin riita-asioissa. Tyypillisimmät riita-asiat ovat ulosottovalituksia ja vahingonkorvauslakiin perustuvia riitoja. Yleisimpiä rikosasioita ovat pahoinpitelyt ja törkeät huumausainerikokset.

Hallinto-oikeudet

Hallinto-oikeudet ratkaisevat vuosittain reilut 20 000 asiaa. Suurimpia asiaryhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat, veroasiat ja ulkomaalaisasiat sekä rakennus- ja ympäristöasiat. Hallinto-oikeuksien ratkaisuista noin neljäsosa johtaa muutoksenhaun kohteena olleen päätöksen muuttamiseen tai päätöksen kumoamiseen ja palauttamiseen päätöksen tehneelle viranomaiselle.

Korkein hallinto-oikeus

Korkein hallinto-oikeus käsittelee vuosittain noin 4 000 asiaa. Niistä yli puolessa annetaan asiaratkaisu varsinaiseen valitukseen. Eräissä asiaryhmissä on ensin pyydettävä valituslupaa. Lupa myönnetään noin 15 prosentissa hakemuksista. Lähes kolmasosa vuosittain käsitellyistä asioista on valituslupahakemusten hylkäämisiä.

Suurimpia asiaryhmiä ovat  sosiaali- ja terveydenhuolto, verotus, rakentaminen ja kaavoitus sekä ympäristöasiat. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä valituksista aiempi päätös muuttuu vuosittain vajaassa kymmenessä prosentissa.

Ulosottolaitos

Ulosotossa käsitellään vuosittain noin 2,6 miljoonaa asiaa ja perittävänä on kaikkiaan noin 3 miljardia euroa. Velkojille tilitetään vuosittain lähes 700 miljoonaa euroa. Ulosotossa on viime vuosina ollut velallisia keskimäärin 250 000.

Vankilat ja kriminaalihuolto

Vankien määrä lisääntyi vuodesta 1999 vuoteen 2005 yli 40 prosenttia. Vuonna 2005 vankien määrä saatiin käännettyä laskuun. Vuonna 2007 vankiloissa oli keskimäärin 3 551 vankia, kun se vuonna 2005 oli 3 888. Vankiluvun laskun pääsyyt ovat sakon muuntorangaistuksta koskevat lainmuutokset ja vuoden 2006 uudet ehdonalaista vapauttamista koskevat säännökset. Avolaitoksissa rangaistusta suorittaa noin 25 prosenttia vangeista.

Vuosittain noin 4 000 vankeusrangaistukseen tuomittua suorittaa rangaistuksensa yhdyskuntapalveluna. Nuorisorangaistuksia annetaan muutamia kymmeniä.

Kriminaalihuoltolaitoksella on päivittäin noin 4 500 asiakasta. Vankilasta ehdonalaisesti vapautuneista neljäsosa ja nuorista ehdollisesti tuomituista kolmasosa määrätään Kriminaalihuoltolaitoksen valvontaan.

Päivitetty 19.5.2008

Haku
Asiasanasto
Tulosta sivu
Sivun alkuun