Oikeusministeriö

• lakien valmistelijana
• oikeuslaitoksen toiminnan tukijana
• rangaistusten täytäntöönpanon johtajana
• kansainvälisenä toimijana
• historiaa

Lakien valmistelijana

Oikeusministeriössä valmistellaan perustuslakia ja julkishallintoa koskevat perussäännökset kuten tasavallan presidentin, eduskunnan ja hallituksen toimivaltaa ja keskinäisiä suhteita sääntelevät lait.

Myös vaalilainsäädäntö on demokratian kannalta keskeistä. Lisäksi oikeusministeriö on maan ylin vaaliviranomainen, joka ohjaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä kansanäänestysten toimittamista. Ministeriö pitää puoluerekisteriä ja tarkastaa puolueiden varainkäyttöä.

Keskeinen henkilöiden ja yhteisöjen oikeudellista asemaa koskeva lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä. Ministeriön vastuualuetta ovat esimerkiksi perhe- ja perintöoikeus, sopimusoikeus, kuluttajansuoja ja yhtiöoikeus. Rikoslaki valmistellaan oikeusministeriössä, samoin tuomioistuimia koskeva lainsäädäntö sekä ulosotto- ja konkurssilait.

Vaikka kukin ministeriö vastaakin oman alansa lakien valmistelusta, oikeusministeriöllä on vastuu koko valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisestä.

Jotta kaikilla on mahdollisuus saada tieto voimassa olevasta lainsäädännöstä, oikeusministeriö on perustanut Internetiin säädöstietopankin nimeltä Finlex. Sieltä löytyy ajan tasalla oleva lainsäädäntö sekä muun muassa ylimpien oikeuksien ratkaisukäytäntö. Finlexin käyttö on ilmaista.

Ministeriö tiedottaa valmisteltavina olevista säännöksistä muun muassa Internetin välityksellä. Samalla tavoin tietoa jaetaan myös oikeuslaitoksen – tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, oikeusavun ja ulosoton – toiminnasta. Verkosta löytyy asiointia varten myös erilaisia lomakkeita.

Oikeuslaitoksen toiminnan tukijana

Tuomiovalta Suomessa kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Tuomioistuinten riippumattomuus on turvattu perustuslaissa. Tuomarit nimittää tasavallan presidentti.

Tuomioistuinten lisäksi hallinnonalalla toimivat syyttäjä- ja ulosotto- sekä oikeusapuviranomaiset. Oikeusministeriö on vastuussa tuomioistuimien ja muiden oikeusviranomaisten toiminnan ylläpidosta ja kehittämisestä.

Riita- ja rikosasioita käsittelevät käräjäoikeudet, joiden päätöksistä voi valittaa hovioikeuteen. Ylin oikeusaste on korkein oikeus, jonka tärkein tehtävä on antaa muita tuomioistuimia ohjaavia ennakkopäätöksiä. Hallintoviranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset käsitellään hallinto-oikeuksissa. Niiden päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus.

Ulosottoviranomaiset huolehtivat verojen ja julkisten maksujen perinnästä sekä tuomioistuintein riita-asioissa tekemien päätösten täytäntöönpanosta. Paikallisena ulosottoviranomaisena toimii kihlakunnanvouti. Ulosoton johto ja valvonta kuuluvat oikeusministeriölle.

Oikeusaputoimistot päättävät oikeusavun myöntämisestä. Oikeusapua antavat valtion oikeusaputoimistot ja yksityiset lakimiehet.

Syyttäjien ylin esimies on valtakunnansyyttäjä. Paikallistasolla syyttäjinä toimivat kihlakunnansyyttäjät.

Poliisi kuuluu Suomessa sisäasiainministeriön alaisuuteen. Hallinnon laillisuutta valvovat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.

Rangaistusten täytäntöönpanon johtajana

Oikeusministeriö ohjaa ja valvoo tuomioistuinten langettamien rangaistusten täytäntöönpanoa. Oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto arvioi ja kehittää valtakunnallista kriminaalipolitiikkaa sekä huolehtii syyttäjälaitoksen ja rikosseuraamusalan toimintaedellytyksistä.

Ministeriön hallinnonalaan kuuluva Rikosseuraamuslaitos (perustettu 1.1.2010) huolehtii tutkintavankeuden, ehdottomien vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, nuorten rikoksentekijöiden ja vankilasta ehdonalaiseen vapauteen päässeiden valvonnasta sekä yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta.

Oikeusministeriö vastaa myös rikoksentorjuntaan liittyvistä tehtävistä. Rikollisuuden ehkäisyn asiantuntija-, yhteistyö- ja suunnitteluelimenä toimii rikoksentorjuntaneuvosto.

Sakkorangaistusten täytäntöönpanosta huolehtii erillinen virasto, Oikeusrekisterikeskus, sekä ulosottoviranomaiset.

Tasavallan presidentti voi armahtaa tuomitun henkilön kokonaan tai lieventää hänelle tuomittua rangaistusta. Armonanomukset esitellään tasavallan presidentille oikeusministeriöstä.

Kansainvälisenä toimijana

Osallistuminen säädösten valmisteluun Euroopan unionin toimielimissä on keskeinen osa oikeusministeriön työtä. Ministeriö osallistuu EU:n kehittämiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Ministeriö on mukana Euroopan neuvoston työssä kehittämässä yleiseurooppalaista oikeusjärjestystä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Monien kansainvälisten sopimusten mukaisena keskusviranomaisena oikeusministeriö huolehtii oikeusavun antamisesta toisten valtioiden viranomaisille niin siviili- kuin rikosasioissakin. Ministeriö on mukana myös eri maiden oikeusviranomaisten välisten yhteistyöverkostojen kehittämisessä.

Oikeusministeriö tekee kansainvälistä oikeusyhteistyötä tukeakseen etenkin EU:n uusien jäsenmaiden sekä muun muassa Venäjän ja Kiinan oikeusvaltiokehitystä.

Historiaa

Oikeusministeriö perustettiin vuonna 1918 heti Suomen itsenäistyttyä. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1892 senaatin talousosaston oikeustoimituskunta. Vuonna 1919 oikeusministeriöön yhdistettiin painoasiain ylihallitus ja vuonna 1922 vankeinhoitohallitus sekä lainvalmistelukunta.

Suomen oikeudellisella elämällä on vuosisataiset perinteet. Lainkäyttö- ja tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa Ruotsin vallan aikana (1100-luvulta vuoteen 1809) ja kehittyi edelleen Suomen ollessa Venäjään liitetty autonominen suuriruhtinaskunta (1809–1917).

Päivitetty 15.3.2006