 |
- Suomeksi
- På svenska
- In English
| Tehtävät ja toimenkuvat | Tekstiversio |
- Lainvalmistelu
- Oikeuslaitoksen toiminnan tukeminen
- Rangaistusten täytäntöönpano
- Viestintä
- Hallinnolliset tehtävät
- Sisäinen tarkastus
- Tietohallinto
Lainvalmistelu
Ylijohtaja Pekka Nurmi, lainvalmisteluosasto
Oikeusministeriössä lakien valmistelu keskittyy valtaosin ministeriön lainvalmisteluosastolle. Osastolla työskentelee noin 70 oikeusministeriön lainvalmistelutoimialan oikeudellista asiantuntijaa. Oikeusministeriön asema lainvalmistelijana on merkittävä, koska sille kuuluu lainvalmistelu perustuslain ja muun valtiosäännön sekä yleisen hallinto-oikeuden alalla samoin kuin yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeudellista asemaa koskevissa suhteissa, kuten perhe- ja perintöoikeudessa, sopimusoikeudessa, kuluttajansuojassa, vahingonkorvausoikeudessa ja yhtiöoikeudessa. Oikeusministeriö valmistelee eduskunnalle annettavat lakiesitykset myös ulosotto-, konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädännön sekä rikosoikeuden ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön alalla.
Lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa tarkastetaan eri ministeriöissä valmistellut lakiehdotukset ja pääosa asetusehdotuksista. Lisäksi osasto pyrkii parantamaan lainvalmistelun laatua niin koko valtioneuvostossa kuin EU- ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälinen yhteistyö liittyy yhä kiinteämmin eri oikeusalojen säädösvalmisteluun.
Pitkät historialliset perinteet omaava lainvalmisteluosasto on ministeriön kolmesta osastosta suurin. Lainvalmistelutyön projektiluonteisuus mahdollistaa liikkumisen tehtävästä ja oikeudenalalta toiseen ja tuo siten työntekijän ulottuville monipuoliset kehittymismahdollisuudet. Osaston tehtävien luonteesta johtuen arvostetaan työntekijöiden kykyä omaksua uusia asioita ja toimia yhteistyössä muiden kanssa, taitoa ajatella ja esittää asiat analyyttisesti ja johdonmukaisesti sekä hyvää kielitaitoa.
Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, yksityisoikeuden yksikkö, lainvalmisteluosasto
Oikeusministeriössä jo 16 vuotta työskennellyt Jyrki Jauhiainen työskenteli aikaisemmin juristina rahoitusalalla ensin pankissa 4 vuotta ja sen jälkeen Pankkitarkastusvirastossa 1,5 vuotta. Tuolloin häntä pyydettiin osakeyhtiölakitoimikunnan päätoimiseksi sihteeriksi kahden vuoden toimikaudeksi. Jyrki piti toimeksiantoa niin mielenkiintoisena, että hän siirtyi oikeusministeriöön määräaikaiseksi luopuen samalla paremmin palkatusta vakituisesta virasta.
Jyrkin tehtäviin kuuluu pääasiassa oikeusministeriön vastuulla olevan kansallisen ja EU-tasoisen yhtiö- ja säätiöoikeudellisen lainsäädännön valmistelu. Käytännössä kysymys on usein valmistelun organisoinnista ja ohjauksesta. Lisäksi hän seuraa ja osallistuu muiden ministeriöiden vastuulla olevan yhtiöoikeudellisen sääntelyn valmisteluun. Tällaista on esimerkiksi pankki-, arvopaperi-, vakuutus-, kirjanpito- ja tilintarkastuslainsäädäntö.
Jyrkille parasta oikeusministeriössä ovat toimintavapaus ja sitä vastaava vastuu; mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi työtehtäviin, joita hän pitää poikkeuksetta kiinnostavia; ohut ja epämuodollinen organisaatio; sijainti - ja näkymä yli Helsingin vanhan keskustan.
Oikeastaan kaikki merkittävät lainvalmisteluprojektit ovat olleet Jyrkille tavallaan mieleenpainuvia, niissä kun on ollut kysymys kartan valkoisten kohtien löytämisestä, uuden keksimisestä - tai ainakin käytännön ja muuttuneiden olosuhteiden paremmasta jäsentämisestä kansalaisten hyväksi. Yhtiö- ja sopimusoikeuteen liittyvän lainsäädännön valmistelijana hän mieltää itsensä kansalaisten palveluksessa olevaksi suuren sopimuksen kirjoittajaksi. - Mutta jos yksi hanke pitää nimetä, mieleen nousee 2,5 kuukauden pikatoimeksianto laatia työryhmän sihteerinä ehdotus Valtiontalouden tarkastuksen uudelleen järjestämisestä. Eduskunta oli äänin 200-0 muutaman kerran kehottanut valtioneuvostoa hoitamaan asian, joka ensimmäisen käteeni sattuneen tausta-asiakirjan mukaan oli ollut riitainen maamme itsenäistymisestä lähtien. Mielenkiintoinen tehtävä hoitui kunnialla määräajassa.
Lainvalmistelu sopii itsenäiselle, yhteiskunnan toiminnasta ja pelinsäännöistä kiinnostuneelle, jolla myös kynä pysyy kädessä. Erityisesti oikeusministeriön lainvalmistelussa odotetaan - ainakin Jyrki niin toivoo ja uskoo - keskimääräistä laajempaa "lukeneisuutta", oikeusjärjestelmän tuntemusta ja ymmärrystä, jonka suurin osa virkamiehistä voi saavuttaa vain ajan kanssa. Tähän lainvalmisteluosasto tarjoaa oivat oppimahdollisuudet.
"Esimerkiksi yhtiöoikeudellisen lainsäädännön valmistelukokemusta pidetään yleisesti hyvänä meriittinä kaikkiin alan tehtäviin. Kuvaavaa on, että käytössämme on aina hyvin kohtuullista korvausta vastaan erittäin asiantuntevaa ja hyvin motivoitunutta talon ulkopuolista väkeä työryhmien jäseniksi ja sihteereiksi", kertoo Jyrki uusille työntekijöille ja oikeusministeriöstä työnantajana kiinnostuneille.
Oikeuslaitoksen toiminnan tukeminen
Ylijohtaja Kari Kiesiläinen, oikeushallinto-osasto
Oikeusministeriön tehtävänä on valvoa ja kehittää kansalaisten oikeusturvan käytännön toteutusta. Tämä tarkoittaa tuomioistuinten sekä muiden lainkäyttöviranomaisten toimintaedellytyksistä huolehtimista sekä niiden toiminnan kehittämistä. Osaston toimialaan kuuluvat myös ulosottoviranomaiset. Muilla lainkäyttöviranomaisilla on omat vastuuosastonsa kuten esimerkiksi syyttäjillä kriminaalipoliittinen osasto.
Oikeudenhoitoon kuuluu myös oikeusavun antaminen, josta vastaavat yksityiset asianajajat sekä valtion ylläpitämät oikeusaputoimistot.
Vastuu oikeudenhoitoon liittyvien oikeushallintoasioiden valmistelusta ja toteuttamisesta kuuluu oikeusministeriön oikeushallinto-osastolle. Osaston toimenkuvat koostuvat mm. lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä sekä erilaisten hallinnollisten toimenpiteiden toteuttamisesta.
Rangaistusten täytäntöönpano
Ylijohtaja Jarmo Littunen, kriminaalipoliittinen osasto
Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston tehtävänä on kriminaalipolitiikan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuden seuranta ja arviointi. Osasto vastaa myös rikoksentorjuntaan liittyvistä tehtävistä, kuten rikoksentorjuntastrategioiden kehittämisestä, kansallisen rikoksentorjuntaohjelman seuraamisesta, edistämisestä ja arvioimisesta sekä rikoksentorjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Osaston tehtävänä on rikosseuraamusalan strateginen ohjaus. Lisäksi osaston tehtäviin kuuluu syyttäjälaitosta koskeva resurssiohjaus sekä muut oikeusministeriössä käsiteltävät syyttäjälaitosta koskevat asiat.
Suunnittelija Juho Martikainen, kriminaalipoliittinen osasto
Juho Martikainen tuli taloon osallistuttuaan oikeustieteellisen tiedekunnan rikosoikeuden tutkielma-projektiin, jonka aiheena oli uusi vankeuslainsäädäntö. Vankeuslakiin liittynyt tutkielma-aihe poiki Juholle aluksi harjoittelupaikan kriminaalipoliittiselta osastolta ja pian tämän jälkeen suunnittelijan määräaikaisen virkasuhteen. Koulutukseltaan Juho on oikeustieteen kandidaatti ja hallintotieteen maisteri.
Juhon työnkuvaan kuuluu osallistuminen lainvalmisteluun ja muihin oikeudellisiin tehtäviin kriminaalipoliittisen osaston toimialalla. Juhoa ovat työllistäneet erityisesti rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvät hankkeet. Mielenkiintoisimmaksi ja mieleenpainuvimmaksi projektikseen Juho mainitsee vankeuslainsäädännön voimaantuloon liittyneen hankkeen.
Juho löytää kriminaalipoliittisella osastolla työskentelystä ja tehtävistään useita hyviä puolia.
- Kriminaalipoliittisella osastolla työskentelyssä on parasta työtehtävien monipuolisuus ja vaihtelevuus pitkäkestoisista lainsäädäntöhankkeista yksittäisiin kansalaiskirjeisiin vastaamisiin. Aloittelevalle virkamiehelle suureksi hyödyksi on ollut osaston kokeneempien virkamiesten valmius käyttää aikaansa nuoremman ohjaukseen.
Uudelle työntekijälle Juho vinkkaa, ettei neuvojen kysymistä osaston muilta työntekijöiltä kannata arastella.
Viestintä
Viestintäjohtaja Pirkko Kauppinen, viestintäyksikkö
Viestintäyksikkö vastaa ministeriön ulkoisesta viestinnästä ja sen kehittämisestä. Yksikkö osallistuu myös oikeusministeriön hallinnonalan ja sisäisen viestinnän kehittämiseen. Viestinnän tehtävänä on tukea oikeusministeriön toimintaa sekä edistää oikeuspolitiikan tavoitteiden toteutumista.
Viestintäyksiköllä on päävastuu oikeusministeriön verkkosivuston (http://www.om.fi/) sisällöstä ja sen kehittämisestä. Lisäksi se julkaisee oikeuslaitokseen liittyviä uutisia ja kirjoituksia http://www.oikeus.fi/arkea_ja_ajatuksia-verkkosivuilla. Se tekee myös esitteitä kansalaisten kannalta keskeisistä asioista, joilla mm. helpotetaan asiointia tuomioistuimissa ja oikeushallinnon virastoissa.
Hallinnolliset tehtävät
 |  |
| Hallintojohtaja Olli Muttilainen | Talousjohtaja Harri Mäkinen |
Ministeriön hallintoa tukevista tehtävistään ja palveluistaan huolimatta talousyksikkö ja hallintoyksikkö ovat paljon muutakin kuin tukitoiminto. Yksiköihin on keskittynyt joukko monipuolisia tehtäväkokonaisuuksia ja siten tarjolla on mielenkiintoisia asiantuntijatöitä eri alojen osaajille. Hallintoyksikön tehtäviin kuuluu mm. ministeriön hallinnon ja organisaation kehittäminen, vaaliasiat, armonanomusten esittely tasavallan presidentille sekä saamelais- ja kielilainsäädäntöasiat. Hallintoyksikön henkilöstövastuualue kehittää oikeusministeriön henkilöstötoimea ja sitä kautta pyrkii vaikuttamaan ministeriön houkuttelevuuteen valtion työpaikkana. Henkilöstöasioiden yhdenmukaisella hoitamisella on keskeinen merkitys myös työn sujuvuudelle ja työntekijöiden kehittymiselle ja hyvinvoinnille.
Talousyksikkö huolehtii hallinnonalan talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta sekä seuranta- ja raportointimenettelystä. Yksikkö huolehtii myös tiliviraston maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja muusta laskentatoimesta ja niiden kehittämisestä. Toimintaympäristön strategistuminen ja osastojen ja yksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat lisänneet kehittämis- ja suunnittelutyön osuutta talousyksikön tehtävistä.
Sisäinen tarkastus
Tarkastusjohtaja, Kaisa Sistonen, sisäisen tarkastuksen yksikkö
Sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY) on ministeriön erillisistä, osastoihin kuulumattomista yksiköistä pienin. Yksikköön kuuluu tarkastusjohtajan lisäksi kaksi ylitarkastajaa ja osa-aikainen osastosihteeri.
Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida ja tarkastaa hallinnonalan organisaatioyksiköitä sekä toimintojen ja prosessien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta. Arvioinneissa huomio kohdistetaan toimintayksiköiden ja tehtäväkokonaisuuksien tehokkuuteen, tuloksellisuuteen, säädösten ja sisäisten sääntöjen noudattamiseen sekä toimintaa koskevan tietopohjan asianmukaisuuteen. Yksikkö raportoi havainnoistaan kansliapäälliköille ja muulle johdolle. Sisäinen tarkastus osallistuu myös mm. kehittämishankkeisiin ja hyvien hallintokäytäntöjen kehittämiseen.
Sisäisen tarkastuksen henkilöstöltä odotetaan mm. julkisen hallinnon ohjaus- ja johtamisjärjestelmien tuntemusta ja erityisesti kykyä arvioida toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia sekä erilaisten teknisten työvälineiden ja menetelmien hallintaa. Työtä ohjaavat kansainväliset ammattistandardit ja eettiset säännöt, joissa korostuvat tehtävän riippumattomuus ja objektiivisuus.
Tietohallinto
Tietohallintojohtaja Max Hamberg, tietohallintoyksikkö
Tietohallintoyksikön tehtävänä ministeriössä on valmistella ja ylläpitää ministeriön tietohallintostrategiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa teknisen kehityksen seurantaa, kannanottamista kehityshankkeissa sekä asiantuntijana toimimista osastojen ja yksiköiden kehityshankkeissa ja palvelujen määrittelyssä. Keskeiseksi tehtäväksi on tullut aktiivinen osallistuminen valtion yhteisen tietohallinnon kehittämiseen (ValtIT). Yksikön tehtävänä on osallistua valtion yhteisten linjausten, suositusten ja ohjeiden valmisteluun ja pitää huolta niiden soveltamisesta oikeusministeriössä ja hallinnonalalla.
Yksikkö vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisistä tietohallintohankkeista ja merkittävistä tietoteknisistä hankinnoista. Tavoitteena on, että ministeriössä ja hallinnonalalla tehdään mahdollisimman paljon yhteisiä palveluja ja vähän päällekkäisiä palveluja. Ministeriössä ja hallinnonalalla on muun muassa yhteinen tietoverkko, vakioidut työasemat, yhteiset hallintavälineet ja yhteiset sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen ratkaisut. Jatkossa tullaan valtion yhteisiä palveluja käyttämään yhä enemmän.