Oikeusministeriö - Justitieministeriet

KOKO ESITE ON TULOSTETTAVISSA SIVUN OIKEASTA YLÄREUNASTA. 

Todistajan vala:
Minä N. N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.

Todistajan vakuutus:
Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunnian ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.

Päivitetty 31.8.2005
Oikeusministeriö

Todistaja saa kirjallisen kutsun oikeudenkäyntiin. Hänen on tultava oikeuteen kutsussa mainittuna aikana, ellei hänellä ole sellaista estettä, jonka vuoksi hän ei pääse tulemaan. Tällainen este voi olla esimerkiksi sairaus tai yleisen liikenteen keskeytyminen. Esteen hyväksyttävyydestä päättää oikeuden puheenjohtaja. Todistajaksi kutsutun tulee aina etukäteen ilmoittaa esteestä. Ilmoitus tehdään oikeuden puheenjohtajalle tai sille henkilölle, jonka pyynnöstä todistaja on kutsuttu oikeuteen. Jos esteenä on sairaus, todistajan on toimitettava oikeudelle lääkärintodistus.

Jos todistaja ei saavu oikeuteen eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä poissaoloonsa, hänen on maksettava uhkasakko, jonka määrä on mainittu kutsussa. Todistaja voidaan myös määrätä tuotavaksi omalla kustannuksellaan oikeuteen, jolloin poliisi voi ottaa hänet säilöön oikeuteen tuomista varten.

Oikeuden odotustilan seinällä on päivän juttulista, josta käy ilmi juttujen käsittelyjärjestys. Koska juttujen käsittelyaikaa on vaikea arvioida, todistaja saattaa joutua odottelemaan vuoroaan. Joskus jutun käsittely voidaan vielä tässä vaiheessa joutua perumaan esimerkiksi siksi, että joku asianosaisista ei ole saapunut paikalle. Oikeudenkäynti voi peruuntua myös silloin, jos osapuolet päätyvät asiassaan sovintoon.

Todistaja kutsutaan nimeltä oikeussaliin. Hän on siellä vain sen ajan, jonka hänen todistamisensa kestää. Yleinen periaate on, että todistajan ei tulisi saada kuulla, mitä muut todistelutarkoituksessa kuultavat henkilöt ovat kertoneet. Tällä tavalla osaltaan turvataan kertomuksen luotettavuutta ja todistelun aitoutta sekä totuuden selville saamista.

Todistaja ei kuitenkaan saa poistua oikeuden istuntopaikalta ennen kuin asian käsittely on päättynyt, ellei oikeuden puheenjohtaja ole antanut siihen lupaa.

Oikeuden puheenjohtaja kysyy aluksi todistajalta hänen henkilötietonsa ja sen, onko todistaja asianosaisen sukulainen. Sen, joka on läheistä sukua oikeusjutun asianosaiselle, ei nimittäin tarvitse todistaa vasten tahtoaan. Jos todistajalla on oikeus kieltäytyä todistamasta lähisukulaisuuden perusteella, oikeuden puheenjohtaja ilmoittaa siitä hänelle. Vaikka todistajalla olisikin oikeus kieltäytyä todistamasta, hänen on kutsun saatuaan kuitenkin aina tultava oikeuteen ja jos hän suostuu todistamaan, hän on velvollinen puhumaan totta samoin kuin muutkin todistajat.

Henkilötietojen tarkistamisen jälkeen todistaja vannoo sanelun mukaan todistajan valan tai antaa vastaavan vakuutuksen. Rikosjutussa tietyt syytetyn lähiomaiset eivät kuitenkaan vanno valaa.

Todistajan tulee esittää kertomuksensa suullisesti. Aikaisemmin (esim. poliisille) annettu kertomus luetaan vain silloin, jos se poikkeaa todistajan oikeudessa kertomasta. Syyttäjä, asianosaiset ja oikeuden jäsenet voivat esittää todistajalle kysymyksiä. Ensiksi kysymyksiä esittää todistajan nimennyt osapuoli. Sen jälkeen kysyy vastapuoli ja lopuksi tuomioistuin.

Todistajan on kerrottava oikeudessa kaikki, mitä hän tietää käsiteltävästä asiasta. Todistaja on oikeudenkäynnissä keskeinen henkilö, sillä hänen kertomuksensa saattaa olla ainoa keino selvittää, mitä oikeudenkäynnin kohteena olevassa asiassa todella on tapahtunut. Todistaja voi joutua vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin, joilla pyritään selvittämään hänen kertomuksensa luotettavuutta. Oikeuden puheenjohtajan tehtävänä on valvoa, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä ja että häntä ei kohdella sopimattomasti.

Todistajan on puhuttava totta. Jos todistajan havaitaan poikenneen totuudesta tai salanneen jotakin, hän joutuu itse syytteeseen perättömästä lausumasta. Siitä tuomitaan yleensä vankeusrangaistukseen.

Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen. Todistajan ei tarvitse paljastaa seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen häntä itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan. Jos todistaja ei tästä syystä halua vastata johonkin kysymykseen, hänen pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Todistaja ei siis tässäkään tapauksessa saa valehdella tai muuten puhua totuuden vastaisesti.

Todistajan ei myöskään tarvitse paljastaa liike- tai ammattisalaisuutta, ellei oikeus häntä siihen erikseen velvoita.

Kaikkien velvollisuuksiensa vastapainoksi todistajalla on myös oikeuksia, esimerkiksi oikeus saada todistajanpalkkio oikeuteen saapumisesta. Oikeuden puheenjohtaja kysyy todistajalta, vaatiiko hän korvausta. Todistajan on syytä varautua esittämään kuitti tai muu selvitys kustannuksista, joita hänelle on aiheutunut oikeuteen tulemisesta.

Jos todistajan on nimennyt virallinen syyttäjä tai asianosainen, jolle on myönnetty oikeusapua, todistajalle maksetaan valtion varoista seuraavat korvaukset:

• Matkakulut halvimman kulkuneuvon (linja-auto, juna) matkalipun hinnan mukaan.
• Taloudellinen menetys (esimerkiksi saamatta jäänyt työpalkka, ylimääräiset lastenhoitokulut) nettomääräisenä, koska valtion maksama todistajanpalkkio on saajalleen verosta vapaata tuloa. Työpalkasta tms. todistajan on syytä ottaa mukaansa kuitti tai muu kirjallinen selvitys. Valtion varoista maksettavalle korvaukselle on kuitenkin säädetty yläraja.
• Päiväraha, jonka suuruus riippuu oikeudessa olemiseen ja matkoihin kuluneesta ajasta.
• Jos todistaja on niin kaukaa, että hän joutuu matkalla yöpymään, korvataan hänelle myös yöpymisestä aiheutuneet kustannukset. Korvaukselle on tietty yläraja.

Valtion varoista tuleva todistajanpalkkio maksetaan yleensä jälkikäteen todistajan tilille. Maksun varmistamiseksi todistajan pitää ilmoittaa oikeudelle pankkiyhteystietonsa.

Jos todistajan on kutsunut oikeuteen yksityinen asianosainen, jolle ei ole myönnetty oikeusapua, hän myös maksaa todistajalle tulevan palkkion. Todistaja voi esittää oikeudessa oman palkkiovaatimuksensa. Oikeus päättää todistajanpalkkion suuruuden kuultuaan sitä ennen asianosaista.

Todistaja voi myös pyytää ennakkoon korvausta matkakustannuksistaan. Eräissä tapauksissa hänellä on oikeus saada ennakkoon myös päivärahaa ja korvausta yöpymiskustannuksista. Virallisen syyttäjän nimeämä todistaja voi pyytää ennakkoa oleskelupaikkakuntansa poliisilaitokselta. Yksityisen asianosaisen kutsuma todistaja voi pyytää ennakkoa tältä asianosaiselta.

Todistajan uhkaaminen on rangaistava teko. Jos joku yrittää uhkailemalla tai väkivallalla estää henkilöä toimimasta todistajana oikeudenkäynnissä tai yrittää vaikuttaa todistajan lausuntoon, hänet voidaan tuomita sakkoon tai enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Myös todistajan lähiomaisen uhkaaminen tässä tarkoituksessa on rangaistavaa.

Uhkailu- tai väkivaltatapauksessa todistajan tulee ottaa yhteyttä poliisiin tai syyttäjään. Uhkailusta on syytä ilmoittaa myös tuomioistuimelle.

Todistajan tai hänelle läheisen henkilön suojelemiseksi todistajaa voidaan kuulla oikeudenkäynnissä niin, ettei joku asianosaisista ole läsnä.

Rikosasian todistaja voi saada tukea ja neuvoja Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) soittamalla auttavaan puhelimeen 0203-16116 tai suoraan RIKUn lähimpään toimipisteeseen, jonka numero löytyy yhteystiedoista osoitteesta www.riku.fi