| Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet | Tekstiversio |
Rekisteröidyssä parisuhteessa tulee kummankin osapuolen kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja toisen elatukseen. Tarvittaessa voidaan myös rekisteröidyn parisuhteen kestäessä vahvistaa, että toisen on maksettava toiselle elatusapua. Elatusavun määrä ja sen maksutapa voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Kun rekisteröity parisuhde puretaan, tuomioistuin voi velvoittaa toisen osapuolen maksamaan toiselle elatusapua, jos tämä harkitaan kohtuulliseksi.
Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko määräajoin taikka kertakaikkisena summana. Elatusavun määrä ja suorittamistapa voidaan vahvistaa myös sopimuksella.
Rekisteröidyssä parisuhteessa kumpikin osapuoli vastaa itse yksin tekemästään velasta. Kumpikaan ei myöskään joudu rekisteröidyn parisuhteen purkautumisen jälkeen vastuuseen sellaisesta velasta, jonka toinen on yksin tehnyt. Osapuolet voivat kuitenkin halutessaan ottaa yhdessä velkaa.
Osapuolet vastaavat kuitenkin yhdessä sellaisesta velasta, jonka toinen on yksin tehnyt perheen elatusta varten (esim. ruokatavaroiden taikka tarpeellisten huonekalujen osto velaksi).
Rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ei aiheuta mitään muutoksia osapuolten omistussuhteisiin. Se omaisuus, joka toiselle kuuluu parisuhteen rekisteröimisen hetkellä, jää rekisteröimisen tapahduttuakin hänen omaisuudekseen. Samoin omaisuus, jonka toinen hankkii rekisteröidyssä parisuhteessa ollessaan tai saa perintönä taikka lahjana, on yksin hänen omaisuuttaan.
Osapuolet voivat kuitenkin hankkia omaisuutta myös yhteiseen omistukseen, esimerkiksi ostamalla yhteisesti asunto-osakkeet ja maksamalla kauppahinnan puoliksi omista varoistaan.
Rekisteröidyn parisuhteen purkauduttua osapuolten omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan menettelyssä, jota kutsutaan omaisuuden ositukseksi.
Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat joko ennen parisuhteen rekisteröintiä tai rekisteröidyssä parisuhteessa eläessään tehdä avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksella voidaan sopia siitä, että osapuolten omaisuutta ei rekisteröidyn parisuhteen purkauduttua jaeta tasan, vaan että esimerkiksi kumpikin osapuoli pitää oman omaisuutensa itsellään. Avioehtosopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että tietty omaisuus, esimerkiksi toisen perimä maatila, jää jaon ulkopuolelle.
Avioehtosopimus tehdään kirjallisesti. Se päivätään ja allekirjoitetaan. Lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se on rekisteröity maistraatissa. Avioehtosopimuksen voi toimittaa rekisteröitäväksi mihin tahansa maistraattiin.
Avioehtosopimus saattaa olla varsin monimutkainen sopimus. Avioehtosopimuksen tekemistä harkittaessa on aiheellista kääntyä asianajajan, valtion oikeusaputoimiston taikka muun asiantuntevan lakimiehen puoleen.
Laissa on pyritty turvaamaan se, että perheen asunto ja siihen kuuluva irtaimisto säilyvät perheen käytössä myös silloin, kun tämä omaisuus kuuluu yksin toiselle osapuolelle. Tämän vuoksi asunnon tai asuntoirtaimiston omistava osapuoli ei saa ilman toisen suostumusta myydä tai muutoin luovuttaa omaisuutta, joka yksinomaan tai pääasiallisesti on tarkoitettu käytettäväksi perheen asuntona eikä myöskään tällaiseen asuntoon kuuluvaa irtaimistoa.
Nämä asunnon myyntiä tai muuta luovuttamista koskevat rajoitukset koskevat sekä asuntona käytettyä kiinteistöä että asunto-osakkeita. Suostumus on tarpeen myös silloin, kun esimerkiksi asunto-osake kuuluu molemmille yhteisesti yhtä suurin osuuksin ja toinen aikoo myydä omistamansa osuuden jollekulle ulkopuoliselle.