Kielellinen pätevyys

Tulkilla tulee olla erittäin hyvä kielitaito kummassakin työkielessään ja hänen on pystyttävä selkeään suulliseen ilmaisuun kummallakin kielellä. Arkikielen lisäksi myös virkakielen sanontojen tulee olla tuttuja - molemmilla kielillä. Tulkin on tunnettava keskeiset yhteiskunnalliset käsitteet ja niiden vastaavuudet molemmilla kielillä.

Tulkki ei kuitenkaan ole kaikkien alojen asiantuntija tai elävä sanakirja. Ammattitaitoinen tulkki tiedostaa vaikeudet, opettelee mahdollisimman hyvin ennen tulkkaustilannetta tietyn erikoisterminologian, pyytää tarvittaessa tarkennusta johonkin termiin ja käyttää sanakirjaa tarpeen vaatiessa.

Tietopuolinen pätevyys

Mitä laajemmat ja vankemmat yleistiedot tulkilla on, sitä paremmin hän suoriutuu erilaisista tulkkaustehtävistä. Aikaisempi koulutus ja työkokemus on tulkin ammatissa eduksi. Kutakin työtehtävää varten tulkki perehtyy alan terminologiaan ja asiaan liittyvään taustamateriaaliin.

Toimeksiantajan tulee huolehtia siitä, että tulkki saa riittävän ajoissa tarvitsemansa tausta-aineiston voidakseen hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin.

Tulkkaustekniikka

Tulkkaus tapahtuu joko konsekutiivisesti tai simultaanisesti.

Konsekutiivitulkkauksessa kunkin osapuolen repliikki tai puhejakso tulkataan välittömästi puhujan lopetettua. Näin menetellään useimmiten keskusteluissa tai neuvotteluissa. Tulkki tekee muistiinpanoja esim. numeroista, nimistä ja muista tärkeistä asioista. Tulkki voi tarvittaessa keskeyttää puhujan, mikäli puheenvuoro on liian pitkä, sisällöltään epäselvä tai tulkki ei kuule, mitä sanotaan. Tulkki vastaa siitä, että sanoma välittyy eikä mikään unohdu.

Simultaanitulkkauksessa sanoma välittyy toiselle kielelle puhujan puhuessa. Tätä konferenssien tulkkaustapaa voidaan käyttää myös neuvotteluissa ja keskusteluissa, sillä nykyaikainen tekniikka mahdollistaa langattomien mikrofonien ja kuulokkeiden käytön. Oikeudessa käytetään myös jossain määrin simultaanitulkkausta. Samanaikaisuus nopeuttaa asian käsittelyä, kun tulkin suoritukselle ei tarvitse varata erillistä aikaa.

On tilanteita, joissa tulkataan simultaanisesti kuiskaten. Tällöin on huolehdittava siitä, että tulkki ehdottomasti kuulee kaiken ja että hän tarvittaessa voi keskeyttää puhujan. Toisinaan käytetään samassa tilaisuudessa vuoroin konsekutiivi- vuoroin simultaanitulkkausta.

Tulkkaustavasta päättää tulkin tilannut viranomainen.

Tulkkausetiikka

Ammattietiikan mukaisesti tulkki on vastuussa siitä, että:

• Kaikki, mitä sanotaan, tulee tarkasti tulkatuksi.
• Mitään ei tietoisesti jätetä tulkkaamatta. Tämä merkitsee mm. sitä, että tulkki ei saa tehdä tiivistelmiä, koska hän silloin voi jättää mainitsematta seikkoja, joilla saattaa olla suurikin merkitys asian käsittelyssä.
• Tulkki ei itse omasta takaa lisää mitään siihen, mitä keskustelun osapuolet ovat sanoneet. Tulkki ei liioin selitä mitään. Tulkin on oltava puolueeton, hänellä pitää olla molempien osapuolten luottamus. Tulkki ei siis toimi kummankaan asiamiehenä tai edustajana, ei myöskään neuvonantajana tai muunlaisena apurina.

Suomessa ei toistaiseksi ole virallisen tulkin tutkintoa eikä näin ollen lakia tulkin vaitiolovelvollisuudesta. Kuitenkin useat asian salassapitoa koskevat säännökset ovat sanamuodoltaan sellaisia, että niiden on katsottava velvoittavan myös tulkkina toimivaa. Tulkattavien on voitava luottaa siihen, että käsiteltävästä asiasta ei tulkin kautta leviä tieto muualle.

Ammattitaitoinen tulkki kieltäytyy tehtävästä, jonka tulkkaamiseen hänellä ei ole edellytyksiä. Kyseessä saattaa olla täysin vieras ala, jonka käsitteistö on tulkille täysin tuntematon. Joskus toimeksianto tulee niin myöhään, että tulkilla ei ole mahdollisuutta perehtyä tarvittavaan tausta-aineistoon.

Tulkkia tarvitsevan viranomaisen tulee muistaa, että kielitaito ei ole sama kuin tulkkaustaito. Hyväkään kielitaito ei riitä, jos tulkiksi pyydetty henkilö ei ole selvillä edellä mainituista ammatin perusvaatimuksista. Asiakkaan hyvän ystävän, lähisukulaisen ja ennen kaikkea lapsen käyttämistä tulkkina tulee ehdottomasti välttää. Puolueetonta suhtautumista omaiseen ei voi edellyttää eikä
kyseisen henkilön molempien kielten taidosta yleensä ole riittäviä takeita.