Oikeudenkäynnin osapuolella on tuomioistuimessa usein lainoppinut oikeudenkäyntiavustaja, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Yleensä avustajana toimii asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai muu lakimies.

Jos jotakuta epäillään vakavasta rikoksesta, hän saa valtion varoilla palkatun puolustajan. Seksuaalirikoksen, perheväkivallan tai muun väkivaltarikoksen uhri voi saada valtion varoilla palkatun avustajan ja tukihenkilön.

Asianosainen kustantaa itse lainopillisen apunsa, ellei hänelle ole myönnetty oikeusapua tai valtion varoilla palkattua avustajaa. Pääosa kustannuksista muodostuu oikeudenkäyntiavustajan palkkiosta ja todistajille maksettavista korvauksista.

Jos asianosainen voittaa juttunsa, vastapuoli tavallisesti korvaa hänen oikeudenkäyntikulunsa. Mutta jos hän häviää jutun, hän joutuu yleensä korvaamaan voittaneelle osapuolelle tämän oikeudenkäyntikulut. Hallinto-oikeudessa edellytyksenä kulujen korvaamiselle on kuitenkin se, että olisi kohtuutonta, jos jutun voittanut osapuoli joutuisi maksamaan kulut itse.

Asian käsittelystä tuomioistuimessa peritään lisäksi oikeudenkäyntimaksuja, jotka tavallisesti maksaa jutun vireillepanija. Hallinto-oikeudessa jotkut päätökset ovat maksuttomia ja muissakin päätöksissä maksu peritään vain jos valitus hylätään.