Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset uudistuvat

Myös laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta uudistui vuoden 2004 alusta. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (ns. kielitaitolaki) koskee sekä valtion että kuntien palveluksessa olevia ja myös määräaikaista ja työsuhteista henkilöstöä.

Kielilaki ei edellytä virkamiesten kielitaitovaatimusten laajentamista koskemaan nykyistä useampia virkatehtäviä. Sen sijaan virkojen tehtäväkuvia ja sisältöjä on pohdittava sen selvittämiseksi, millaista kielitaitoa ne edellyttävät. Kielitaitoista henkilöstöä tulee olla juuri niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan.

Uuden kielitaitolain mukaan henkilöstöä palkattaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on kerrottava hakuilmoituksessa. Kielitodistusten lisäksi on työhönottotilanteessa varmistauduttava hakijan todellisesta kielitaidosta. Viranomaisen tulee myös huolehtia henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämisestä muun muassa koulutuksella.

Valtion palveluksessa olevalle voidaan asettaa kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia vain lailla tai asetuksella. Jos tehtävään liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, on suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädettävä erikseen.

Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) ja valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) löytyvät Internetistä osoitteesta www.finlex.fi. Asetuksessa on muun muassa säännöksiä siitä, miten kielitaito osoitetaan opintojen yhteydessä tai kielitutkinnoilla. Lisätietoja valtion kielitutkinnoista saa opetushallituksesta.

Kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan

Kukin viranomainen on vastuussa kielilain noudattamista omalla toimialallaan.

Oikeusministeriön tehtävänä on seurata lain täytäntöönpanoa ja soveltamista. Ministeriö voi antaa kielilain soveltamista koskevia suosituksia ja tehdä aloitteita epäkohtien korjaamiseksi. Ministeriöllä ei kuitenkaan ole oikeutta yksittäistapauksissa ratkaista lakiin liittyviä tulkintakysymyksiä.

Valtioneuvosto antaa jatkossa vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Suomen ja ruotsin lisäksi kertomuksessa käsitellään ainakin perustuslaissa mainittuja saamen ja romanin kieltä sekä viittomakieltä. Tarpeen mukaan kertomuksessa käsitellään muitakin kieliä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön noudattamista kuten muidenkin perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista.

Kielilaissa ei ole lain rikkomista koskevia rangaistussäännöksiä. Virkamiehet toimivat kuitenkin virkavastuun alaisina myös kielellisiä oikeuksien koskevien säännösten noudattamisessa.