| Miten velkasaneerauksessa olevan velallisen tulee käsitellä vahingonkorvauksena saatua verotonta hyvitystä ja ryhtyykö hallitus toimenpiteisiin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 5 luvun 35 a §:n tarkentamiseksi? | Tekstiversio |
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 64/2010 vp:
Miten velkasaneerauksessa olevan velallisen tulee käsitellä vahingonkorvauksena saatua verotonta hyvitystä ja ryhtyykö hallitus toimenpiteisiin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 5 luvun 35 a §:n tarkentamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 35 a §:ssä (1273/2002) säädetään velallisen velvollisuudesta maksaa lisäsuorituksia velkojilleen maksuohjelman aikana saamistaan tuloista ja varoista. Pykälän mukaan jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai "muun kertaluonteisen suorituksen", jonka määrä - yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa - ylittää 1 000 euroa, velallisen tulee maksaa velkojilleen 1 000 euron ylittävä osa tällaisten suoritusten yhteenlasketusta määrästä.
Lisäsuoritusvelvollisuutta koskevan uudistuksen perusteluissa (HE 98/2002 vp, ks. myös HE 180/1996 vp) todetaan, että pykälässä tarkoitettuja kertaluonteisia suorituksia ovat perinnön ja lahjan lisäksi esimerkiksi vakuutuskorvaukset, eivät kuitenkaan sellaiset vakuutuskorvaukset, jotka eivät koske ansionmenetystä. Henkilövahingon korvaamiseen tarkoitettuja vakuutuskorvauksia ei perustelujen mukaan katsota pykälässä tarkoitetuiksi kertasuorituksiksi. Perustelujen mukaan lisäsuoritusvelvollisuutta ei siis aiheudu esimerkiksi kivusta ja särystä, viasta tai muusta pysyvästä haitasta taikka sairaanhoitokustannuksista suoritettavista korvauksista.
Oikeusministeriö on asettanut 18 päivänä syyskuuta 2009 työryhmän, jonka tehtäväksi on annettu velkajärjestelylain uudistaminen. Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää, voidaanko nykyistä lisäsuoritusvelvollisuutta yksinkertaistaa.
Tämän uudistustyön yhteydessä voidaan ottaa selvitettäväksi myös se, olisiko lakiin syytä ottaa nimenomaiset säännökset kysymyksessä mainittujen erien jäämisestä velkajärjestelyn ulkopuolelle samaan tapaan kuin ulosottokaaressa säädetään.
Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2010
Oikeusministeri Tuija Brax