Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Kantolan/sd. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1067/2009 vp:

Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että Turun hovioikeuden ainutlaatuisen pitkäkokemus ja korkea osaaminen turvataan ja että oikeus voi jatkaa toimintaansa Turusta käsin sen jälkeenkin, kun hovioikeusverkosto on uudistettu?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Vuoden 2010 alusta tuli voimaan pitkään valmisteltu käräjäoikeuksien rakenneuudistus. Sen myötä kiinteistöjen kirjaamisasiat ja niitä hoitava henkilökunta siirrettiin hallitusohjelman mukaisesti Maanmittauslaitokselle ja käräjäoikeuksien lukumäärä laski 51:stä 27:ään. Rakenneuudistuksen tavoitteena oli luoda käräjäoikeuksille aiempaa paremmat edellytykset perustehtävänsä suorittamiseen ja toiminnan kehittämiseen ottaen huomioon käräjäoikeuksiin saapuneiden asioiden määrässä ja laadussa tapahtuneet muutokset sekä toteutettujen oikeudenkäyntimenettelyjen uudistamisten vaikutukset.

1970- luvun loppupuolella perustettiin kaksi uutta hovioikeutta. Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet. Syynä oli muun muassa hovioikeuksissa tuolloin vallinnut suuri jutturuuhka ja tuomioistuinlaitoksen voimakas uudistamisen vaihe muutenkin.

Riita- ja rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyjä on uudistettu 1990-luvulta lähtien vaiheittain. Aluksi uudistettiin riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely ja myöhemmin rikosprosessi. On otettu käyttöön kirjallinen rikosprosessi. Hovioikeusprosessia on uudistettu. Parhaillaan on eduskunnan käsiteltävänä hallituksen esitys ns. jatkokäsittelyluvasta, jolla on tarkoitus keventää ja nopeuttaa hovioikeusmenettelyä.

Hovioikeudet ovat hyvin eri kokoisia niin väestöpohjaltaan, henkilöstöltään kuin asiamääriltäänkin Suurimmassa Helsingin hovioikeudessa henkilöstöä on noin 170 ja saapuvia asioita noin 3750 vuonna 2009. Sen sijaan Rovaniemen hovioikeudessa henkilöstöä on 48 ja saapuvia asioita runsaat 1100 vuodessa. Hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat viime vuosina kaventuneet vuoden 2005 kuudesta kuukaudesta noin neljään kuukauteen vuonna 2009. Tavoitteena on supistaa ero kolmeen kuukauteen vuonna 2010. Vuonna 2009 hovioikeuksiin saapui yli tuhat asiaa vähemmän kuin vuonna 2005.

Edellä kuvatut oikeudenkäyntimenettelyjen muutokset, asioiden määrissä ja rakenteissa tapahtunut kehitys sekä julkisen talouden kehitysnäkymät pakottavat arvioimaan uudelleen toimintarakenteita tehokkuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä. Olennainen haaste on turvata tuomioistuinten toimintakyky sovittaen rakenteelliset järjestelyt parhaalla mahdollisella tavalla yhteen taloudellisten näkökohtien kanssa. Tämä koskee yhtä hyvin yleisiä tuomioistuimia kuin hallintotuomioistuimiakin.

Korkeimman oikeuden aloitteesta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki tutkimuksen, jossa tarkasteltiin hovioikeuksien toiminnan tehokkuutta ja aluerakennetta. Tehokkuutta arvioitiin asioiden käsittelyaikojen perusteella ottaen huomioon asioiden luonne sekä resurssit ja ruuhkautuneisuus. Tutkimuksen tulosten mukaan hovioikeuksien välillä on tehokkuuseroja. Tulokset myös osoittavat, että hovioikeuksien tehokkuus on laskenut vuosina 2004-2008. Aluerakennetta tutkimuksessa arvioitiin hovioikeuksien optimaalisen määrän ja sijainnin näkökulmasta käyttäen nykyistä ja vuoden 2040 ennustettua väestön määrää eri alueilla ja laskemalla väestömäärällä painotettuja etäisyyksiä eri hovioikeuspaikkakunnille.

Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan tuomioistuinlaitos kuuluu oikeusministeriön toimialaan. Hovioikeuksista on säädetty hovioikeuslaissa ja hovioikeuksien tuomiopiireistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Kaikki edellä mainitut säädökset kuuluvat oikeusministeriössä valmisteltaviin ja sieltä esiteltäviin.

Oikeusministeriön tarkoituksena on vuoden 2010 aikana käynnistää hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien rakenteita koskeva selvityshanke. Hankkeen aikana tullaan laaja-alaisesti tarkastelemaan mainittujen tuomioistuinten määrää, sijoittumista sekä mahdollisilla uudistuksilla saavutettavia etuja ja niistä mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Tässä hankkeessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen nyt julkaisema tutkimus on yksi lähdeaineisto ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset ovat hankkeen arvioitavissa. Hovioikeuksien sijoittumista ja niiden määrää tulee tarkastella useista eri näkökulmista. Sellaisia näkökulmia ovat muun muassa taloudelliset, historialliset, alueelliset, kielelliset ja erityisesti oikeusturvan toteutumisen turvaavat seikat. Lisäksi täytyy ottaa huomioon ylimmän oikeustieteellisen opetuksen ja tutkimuksen sijainti.

Koska oikeusministeriössä ei ole vielä käynnistetty hovioikeuksien rakenneuudistusta koskevaa hanketta on ennenaikaista ottaa kantaa hovioikeuksien lukumäärään tai niiden sijoittumiseen. Onkin parasta käynnistää hanke, odottaa sen tekemiä ehdotuksia ja vasta sen jälkeen on aika tehdä ministeriössä ja hallituksessa linjaukset jatkotoimenpiteistä.

Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2010

Oikeusministeri Tuija Brax