Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lyly Rajalan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1043/2009 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä saadakseen näpistely- ja varkausrikosten voimakkaan kasvun pysähtymään ja aikooko hallitus tuoda sakon muuntorangaistusta koskevan lainsäädännön eduskunnan uudelleen harkittavaksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä kasvoi huomattavasti 1990-luvun alussa taloudellisen laman aikana ja vuonna 1993 tilastoitiin yli 200 000 varkausrikosta. Varkausrikosten määrä kasvoi uudelleen 1990-luvun lopussa, jonka jälkeen niiden vuosittainen määrä on laskenut noin 145 000:n tasolle.

Suurin varkausrikosten ryhmä ovat rikoslain 28 luvun 1 §:ssä tarkoitetut varkaudet, joista rangaistukset tuomitaan pääsääntöisesti tuomioistuimessa. Varkauksista tuomitut sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Vuoden 2009 tammi-syyskuun tilastojen mukaan varkauksien määrä on kasvanut hieman vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna. Näpistysten määrä on puolestaan kasvanut tasaisesti viimeisten 25 vuoden aikana. Poikkeuksellisen suurta kasvu on ollut 1990-luvun alussa ja lopussa. Sen jälkeen määrä pysyi jokseenkin tasaisena 2000-luvun loppupuolelle saakka, mutta on kasvanut vuonna 2008 ja alkuvuodesta 2009.

Poliisi tilastoi varkausrikollisuutta myös tekopaikan mukaan. Myymälävarkauksien ja -näpistysten määrä on kehittynyt vastaavalla tavalla kuin näpistysrikostenkin, mikä onkin luonnollista, koska valtaosa myymälävarkauksista ja -näpistyksistä on rikosnimikkeeltään näpistyksiä. Vuoden 2009 tammi-syyskuussa erityisesti varkauksiksi tilastoitujen myymäläanastusten määrä on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, sillä kasvua on ollut yli 30 prosenttia. Näin ollen on selvää, ettei muuntorangaistusmuutos voi ylipäätään tältä osin käydä selityksestä, koska varkaudet eivät ylläkuvatulla tavalla kuulu uudistuksen piiriin. Myymälänäpistysten määrä on lisääntynyt noin 9 prosenttia.

Taloudellisilla taantumilla näyttäisi tilastojen perusteella olevan vahva vaikutus näpistysten määrään. Erityisesti 1990-luvun alun laman aikana näpistysten määrä kasvoi huomattavasti. Tällä hetkellä on nähtävissä samankaltaista kehitystä. Syinä näpistysrikollisuuden kasvulle on myös pidetty kaupan rakennemuutosta ja tehostunutta valvontaa. Myös kauppojen alttiudella ilmoittaa näpistyksistä poliisille voi olla vaikutusta esille tulevan näpistysrikollisuuden määrään, vaikka kokonaisrikollisuus ei olisikaan muuttunut.

Seuraamusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten vaikutuksista näpistysten määrään ei ole tutkimustietoa. Kuitenkin on pidettävä epätodennäköisenä, että esimerkiksi sakon muuntorangaistusjärjestelmään tehdyt muutokset olisivat merkittävästi vaikuttaneet rikollisuuden määrään. Muuntorangaistusta suorittavien vankien määrää on vähennetty muun muassa vuosina 1987, 2006 ja 2007, eikä näillä muutoksilla näyttäisi olleen vaikutusta näpistysten määrään. Vuoden 2007 alkupuolella voimaan tulleella lainmuutoksella rajattiin muuntorangaistuksen käytön ulkopuolelle rangaistusmääräysmenettelyssä tuomitut enintään 20 päiväsakon suuruiset sakot. Näpistyssakoista valtaosa kuuluu tähän ryhmään, joten ne jäivät pääosin muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle jo tuolloin. Näpistysten määrä pysyi kuitenkin vuonna 2007 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006, eikä tuolloin tehty lainmuutos näyttäisi lisänneen rikollisuutta.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on käynnissä tutkimushanke, jossa lainmuutosten vaikutuksia selvitetään. Joka tapauksessa edellä mainituilla syillä, kuten taloudellisella taantumalla, on tällä hetkellä todennäköisesti merkittävin vaikutus näpistysrikollisuuden kasvuun. Oikeusministeriö selvittää Suomen Kaupan liiton pyynnöstä myös sitä, mikä rooli ulkomaisen rikollisuuden kasvulla mahdollisesti on asiassa.

Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan. Työryhmän työn tulokset on tarkoitus julkistaa vuoden 2010 alussa. Työryhmä on myös selvittänyt alustavasti mahdollisuutta ottaa käyttöön nimenomaan sakkovangeille tarkoitettu yhdyskuntaseuraamus. Selvitystä jatketaan yhdyskuntaseuraamusten kehittämistä koskevassa kokonaistarkastelussa, jota varten oikeusministeriö asettaa toimikunnan alkuvuodesta 2010.

Sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja oli vuonna 2006 keskimäärin 189. Vastaava joukko suoritti sakon muuntorangaistusta jonkin muun vankeusrangaistuksen yhteydessä. Muuntorangaistusjärjestelmään tehtyjen lainmuutosten jälkeen sakkovankien määrä on pudonnut noin 50 päivittäiseen vankiin. Sakkovankiluvun palauttaminen vuoden 2006 tasolle olisi taloudellisesti kestämätön ratkaisu eikä siihen voida palata, vaikka muuntorangaistusjärjestelmää joiltain osin muutettaisiinkin. Yhdyskuntaseuraamusjärjestelmää uudistettaessa yhtenä tavoitteena onkin löytää tälle joukolle sopiva uusi yhdyskuntaseuraamus.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Oikeusministeri Tuija Brax