Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 933/2008 vp:

Miten voidaan entistä paremmin estää ylivelkaantuneiden ja konkurssiin ajautuneiden yrittäjien syrjäytyminen ja miten näiden ihmisten osaamis- ja työpotentiaali saadaan nykyistä paremmin hyödynnettyä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomessa on ollut vuodesta 1993 voimassa yksityishenkilön velkajärjestelylaki (57/1993, jälj. VJL) ja yrityssaneerauslaki (47/1993). Kummankin lain tarkoituksena on palauttaa velallisen taloudellinen toimintakyky.

Olennaista yrittäjän syrjäytymisen ehkäisemisessä silloin, kun elinkeino on perusteiltaan tervettä ja kannattavaa, mutta on ajautunut akuuttiin maksukriisiin, on hakeutuminen riittävän varhaisessa vaiheessa yrityssaneeraukseen. Yrityssaneerausmenettelyä on yksinkertaistettu vuoden 2007 uudistuksella. Riittävän varhaista hakeutumista yrityssaneeraukseen tulisi korostaa myös yrittäjien saatavilla olevissa neuvontapalveluissa. Valitettavasti hakeutumisen saneeraukseen toisinaan estää asenne menettelyä kohtaan: maksukriisiä pidetään usein suotta yrittäjän omana syynä, vaikka taustalla olisivat talouden senhetkiset rakennetekijät.

Jollei taas kyseinen yritystoiminta ole liiketoimintona tervettä ja kannattavaa esimerkiksi alalla olevan ylikapasiteetin tai heikon tuoteidean vuoksi, yritys ajautuu konkurssiin tai lopettaa muutoin toimintansa. Tässä tilanteessa yrittäjällä on yleensä runsaasti vastuita yritystoiminnasta henkilökohtaisen vastuun, kyseisen yhtiömuodon tai antamiensa takaussitoumusten vuoksi. Yrityksen tai yrittäjän henkilökohtainen konkurssi ei vapauta velkavastuusta. Tällaista mahdollisuutta on selvitetty useissa selvityksissä 2000-luvulla.

Niissä on todettu, että veloista vapauttava konkurssi vaikeuttaisi yritysten rahoituksen saantia.

Ylivelkaantuneella yrittäjällä on käytettävissä yksityishenkilön velkajärjestely. Sen aikana yritystoiminta on sallittua, jos toiminta on kannattavaa (VJL 45 §). Velkajärjestely on Suomessa vapauttanut kymmeniä tuhansia yrittäjiä velkavastuusta. Yritystoiminnan uudelleen aloittamiselle saattaa tosin olla tavallista korkeampi kynnys velkajärjestelyn jälkeen, mutta oikeudellista estettä sille ei ole.

Jos yrittäjä ei ole hakeutunut yrityssaneeraukseen tai yksityishenkilön velkajärjestelyyn, yritystoiminnan velat peritään ulosotossa. Estettä yritystoiminnan jatkamiseen tai aloittamiseen ulosotossa ei ole. Päinvastoin vuoden 2008 alusta voimaan tuleen ulosottokaaren (705/2007, jälj. UK) säännöksissä on eri tavoin pyritty suojaamaan yritystoiminnan jatkumista. Esimerkiksi velallisen erottamisetua ja ulosmittausjärjestystä koskevissa säännöksissä yritystoimintaomaisuutta suojataan tehokkaasti (ks. UK 4 luvun 21-25 §). Pääsäännön mukaan yrittäjän elinkeinotulosta ulosottoon menee kuudesosa.

Loppumäärä (5/6) jää yrittäjälle toiminnan menoihin ja toimeentuloon (UK 4 luvun 64-66 §).
Suomessa ovat lisäksi eräänlaisena viimesijaisena keinona voimassa säännökset ulosoton määräaikaisuudesta ja saatavan lopullisesta vanhentumisesta. Ulosotto saa kestää 15 tai 20 vuotta tapauksesta riippuen. Tämän jälkeen kyseinen saatava vanhentuu lopullisesti.

Kuluvana vuonna ja lähivuosina tuhannet yrittäjät vapautuvat 1990-luvun alun lama-ajan veloistaan. Vapautuminen on tosin velkakohtaista, eikä toteudu kaikkien vanhojen velkojen osalta samanaikaisesti. Lisäksi ne velalliset, joiden puolesta takaaja on maksanut päävelkaa, joutuvat maksamaan takaajalle tämän maksamaa määrää vielä pitkään. Vain velkajärjestely vapauttaa päävelallisen maksuohjelman tultua suoritetuksi myös suhteessa takaajaan.
Oikeusministeriö on 10.10.2008 asettanut työryhmän, jonka toimeksiantoon kuuluu muun muassa selvittää, tulisiko ulosoton määräajan umpeen kuluminen huomioida luottotietolainsäädännössä niin, että kyseistä velkaa koskevat maksuhäiriötiedot poistettaisiin heti määräajan umpeen kuluttua. Tämä nopeuttaisi yrittäjienkin taloudellisen toimintakyvyn ennallistumista. Työryhmän määräaika päättyy helmikuun lopussa 2009.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että Suomessa yrittäjien asemaa on pyritty edistämään monin tavoin maksukyvyttömyyslainsäädännössä. Lainsäädäntöratkaisujen lisäksi keskeisiä ovat yrittäjien neuvontapalvelut esimerkiksi kuntien talous- ja velkaneuvonnassa sekä TE-keskuksissa.

Yrittäjille on tärkeää saada neuvontaa muun muassa sen suhteen, mikä maksukyvyttömyysjärjestelmä on yrittäjän tilanteeseen sopivin, missä järjestelmässä sinällään kannattavan toiminnan jatkaminen on helpointa ja miten voidaan aloittaa uusi yritystoiminta veloista vapautumisen jälkeen.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

Oikeusministeri Tuija Brax