Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 184 vp:

Onko ministeriössä pohdittu, että myös omaishoitaja voi käyttää äänioikeuttaan samalla, kun omaishoidettava äänestää kotonaan ja mitä tämä muutos maksaa ja mitä muita ryhmiä voidaan auttaa samalla tavoin laajentamalla kotiäänestysoikeutta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Voimassaolevan vaalilain (714/1998) mukaan äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan kotiäänestyksessä.

Kotiäänestykseen oikeutettu voi joissain tapauksissa olla pysyvässä kotihoidossa siten, että hänen avustajanaan tai hoitajanaan toimii hänen lähiomaisensa, esimerkiksi puoliso.

Nykyisen lain mukaan tällainen avustaja tai omaishoitaja ei ole oikeutettu kotiäänestykseen, jos hän kykenee menemään äänestämään normaalisti ennakkoäänestyspaikalle tai vaalipäivän äänestyspaikalle. Joissain tapauksissa kotiäänestykseen oikeutettu tarvitsee kuitenkin jatkuvasti avustajan läsnäoloa kotona, joten jos liikunta- tai toimintarajoitteinen ja hänen avustajansa asuvat kaksistaan ja avustaja menee äänestämään, hänen on järjestettävä avustettavansa tueksi siksi aikaa joku väliaikainen avustaja.

Oikeusministeriössä on tiedostettu, että sanotunlaisia tilanteita esiintyy jonkin verran.

Periaatteessa ratkaisu asiaan olisi se, että myös kotiäänestykseen oikeutetun avustaja voisi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin varsinaisesti kotiäänestykseen oikeutettu.

Käytännössä ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, mihin vedetään raja sille, kuka muu tai ketkä muut kuin varsinainen kotiäänestäjä voisivat äänestää kotiäänestyksessä. Toisaalta omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 2 §:n mukaan omaishoitajalla tarkoitetaan hoidettavan omaista tai muuta läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen asianomaisen kunnan kanssa. Näin ollen kotiäänestysoikeuden laajentaminen pelkästään omaishoitosopimuksen tehneisiin omaishoitajiin saattaisi olla mahdollista. On kuitenkin huomattava, että tällainenkin kotiäänestysoikeuden laajentaminen aiheuttaa lisätyötä äänestysten järjestämisestä vastaaville vaalitoimikunnille ja sitä kautta lisäkustannuksia kunnille.

Oikeusministeriö selvittää kotiäänestysoikeuden laajentamiseen liittyviä kysymyksiä tarkem-min vuoden 2008 aikana.

Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008

Oikeusministeri Tuija Brax