Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Minna Sirnön /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 587/2007 vp:

Miten hallitus aikoo uskottavasti edistää kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja aktivoida äänestyshalukkuutta ja aikooko hallitus ohjeistaa johtavia virkamiehiään ottamaan julkisissa kannanotoissaan demokraattisia vaikutuskeinoja puoltavia kantoja?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomalaisten äänestysaktiivisuus on heikentynyt huolestuttavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Passivoituminen ei liity vain äänestämiseen; nähtävissä on, ettei myöskään perinteinen kansalaistoiminta houkuttele entiseen tapaan. Monissa järjestöissä kannetaan huolta nuorten saamisesta mukaan toimintaan. Toisaalta perinteisten osallistumismuotojen rinnalle on noussut verkostomaista kansalaistoimintaa ja verkkovaikuttamista.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa viime hallituskaudella käynnistynyt työ kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisaktiivisuuden vahvistamiseksi jatkuu myös tällä hallituskaudella.

Yhteiskunnallisen osallistumisen ja äänestysaktiivisuuden hiipuminen edellyttävät pitkäjänteisiä toimia ja laajapohjaista yhteistyötä yhteiskunnassa. Politiikkaohjelman jälkeen on yleisvastuu kansalaisvaikuttamisen edistämisestä asetettu oikeusministeriölle.

Oikeusministeriöön on tätä työtä varten perustettu uusi demokratian vastuualue, minkä lisäksi ministeriö on asettanut ministeriöiden yhteisen demokratiaverkoston hallinnon demokratiayhteistyön foorumiksi.

Valtioneuvosto asetti myös syksyllä ensimmäistä kertaa oikeusministeriön yhteydessä toimivan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan parantamaan kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon vuorovaikutusta. Neuvottelukunnan olennaisena tehtävänä on parantaa kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja sitä kautta vahvistaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Keskeinen kysymys osallistuvan demokratian tulevaisuuden kannalta on, minkälaisen pohjan lapset ja nuoret saavat aktiiviselle kansalaisuudelle. Tällä hallituskaudella toteutettavassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa lasten ja nuorten osallistuminen on tärkeä teema. Tulevien kunnallisvaalien yhteyteen on myös oikeusministeriössä valmisteltu opetuksen tukimateriaalia äänestämisen ja osallistumisen merkityksen käsittelyyn kouluopetuksessa.

Kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeitä kysymyksiä myös käynnissä olevassa paremman sääntelyn ohjelmassa. Parhaillaan on käynnissä valtionhallinnon sähköisen kuulemisen II-vaiheen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia uuden tieto- ja viestintäteknologian avulla. Keväällä on tarkoitus käynnistää hanke ministeriöiden kuulemiskäytäntöjen parantamiseksi.

Suomalaiseen demokratiaan kuuluu äänioikeus, ei äänestämispakko. Myös virkamiehillä on oikeus tehdä omat valintansa tässä suhteessa. Yleisemmällä tasolla olisi kuitenkin hyvä, että julkishallinnon toimijat myös omilla toimillaan korostaisivat demokraattisen osallistumisen ja aktiivisuuden merkitystä. Ministeriöiden virkamiesten demokratiaverkosto tarjoaa luontevan foorumin myös tähän liittyvälle keskustelulle.

Helsingissä 16.1.2008

Oikeusministeri Tuija Brax