Rikosvahinkolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2005 laista poistettiin läheisten oikeus valtion maksamaan korvaukseen kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Sen tilalle tuli läheisten oikeus saada rikosvahinkolain perusteella korvaus sairaanhoitokuluista ja ansionmenetyksestä. Valtiokonttori maksaa niistä korvauksen esimerkiksi silloin, kun henkirikoksen uhrin puoliso tai lapsi on kuolemantapauksen aiheuttaman järkytyksen vuoksi joutunut hakeutumaan hoitoon tai jäämään sairauslomalle.

Nyt valmistuneen selvityksen mukaan suurin ongelma näyttäisi olevan rikosvahinkolakia koskevan tiedon puute. Surmansa saaneen läheiset hakevat edelleen Valtiokonttorilta korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, vaikka sen saaminen ei ole enää mahdollista. Vastaavasti sairaanhoitokuluja koskevia hakemuksia tehdään vain vähän.

Myös korvauskäytännön tulkinnanvaraisuus on koettu ongelmalliseksi. Esimerkiksi pitkää terapiajaksoa ei Valtiokonttorin korvauskäytännössä katsota rikosvahinkolain nojalla korvattavaksi, vaikka se saattaisi surmatun läheisestä tuntua välttämättömältä. Surmansa saaneen läheinen ei uskalla hakeutua terapiaan, jos korvauksen saaminen on epävarmaa. Läheisten taloudellista tilannetta heikentää myös se, että lakia uudistettaessa käyttöön otettu perusvähennys (160 euroa) lohkaisee usein ison osan korvauksista.

Selvityksen perusteella ehdotetaan, että rikosvahinkolakia koskevaa tiedotusta ja koulutusta parannettaisiin. Sairaanhoitokuluina korvattavista terapiakuluista voisi antaa etukäteen Valtiokonttorin maksusitoumuksen, mikä edistäisi nopeaa terapiaan hakeutumista. Lisäksi perusvähennys ehdotetaan kohdennettavaksi pelkästään aineettomista vahingoista, kuten kivusta ja särystä sekä kärsimyksestä suoritettavaan korvaukseen. Tällöin se ei vähentäisi surmansa saaneen läheisille maksettavia kulukorvauksia.

Selvitystä varten analysoitiin 25.7.2008-24.1.2009 välisenä aikana Valtiokonttorissa ratkaistuja korvaushakemuksia. Lisäksi on kuultu Rikosuhripäivystyksen ja Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n edustajia.

Selvitys toimitetaan seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle.

Oikeusministeriö seuraa aktiivisesti rikosvahinkolain soveltamiskäytäntöä. Myöhemmin on tarkoitus erikseen arvioida ainakin alaikäiselle seksuaalirikoksen uhrille suoritettavan korvauksen enimmäismäärän asianmukaisuutta.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila
puh. (09) 1606 7719, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Selvitys