Oikeusministeri Tuija Brax kuuli tänään lausuntokierroksen yhteenvedon ja keskusteli asiaa valmistelevien virkamiesten kanssa. Ministeri Brax esittelee oman ehdotuksensa tulevasta käräjäoikeusverkostosta hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE) ensi viikolla. Nyt uudistusehdotusta viimeistellään oikeusministeriössä mm. siirtymäaikojen ja tilakysymyksien osalta. Oikeusministeri Brax tiedottaa asiasta laajemmin, kun ehdotus on esitelty hallituksen HALKE-työryhmälle 13. maaliskuuta.

Oikeusministeriö järjestää kevään aikana kuulemistilaisuuksia kunnille ja maakuntaliitoille sekä neuvottelee käräjäoikeuksien kanssa. Lopullisen päätöksen käräjäoikeuksien tuomiopiireistä tekee valtioneuvosto, näillä näkymin kesäkuussa.

Uudistuksen tavoitteena on muodostaa nykyistä suurempia käräjäoikeuksia, joissa on paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa, parantaa käräjäoikeuksien kilpailukykyä mielekkäinä työpaikkoina sekä huolehtia tehtävien ja resurssien tasaisemmasta jakautumisesta. Myös valtion tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät isompien yksikköjen muodostamista. Lisäksi kansalaisten henkilökohtainen asiointitarve käräjäoikeudessa on vähentynyt ja sähköisiä palveluja kehitetään oikeushallinnossa jatkuvasti.

Uudistuksen jälkeen käräjäoikeusverkosto olisi maakuntapohjainen siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 1-3 käräjäoikeutta ja väestömäärä noin 100 000 asukasta. Muutamaan käräjäoikeuteen jäisi pysyvästi kaksi toimipistettä ja useampia istuntopaikkoja pitkien välimatkojen vuoksi.

Enemmistö lausunnonantajista piti työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyväksyttävänä. Maakuntapohjaisuuden ohella tärkeinä perusteina uudelle piirijaolle pidettiin myös läheistä yhteistyötä tekeviä viranomaisorganisaatioita (poliisi, syyttäjät, ulosottovirastot), kuntien yhteistoiminta-alueita, yhtenäisiä talousalueita, asukkaiden asioimissuuntia ja työssäkäyntialueita.

Toisaalta useampaa toimipistettä pidettiin ristiriitaisena uudistuksen tuottavuus- ja tehokkuustavoitteiden kanssa sekä hankalana työtehtävien tasaisen jakautumisen kannalta. Huolta kannettiin myös kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeiden oikeusapupalveluiden säilymisestä, jos uudistuksen myötä myös asianajotoimistoja siirtyy pois nykyisiltä käräjäoikeuspaikkakunnilta.

Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Ehdotuksen mukaan kaksikielisissä käräjäoikeuksissa ruotsin kielen asemaa asioimiskielenä parannetaan erillisillä kieliosastoilla ja tuomareille sekä muulle henkilökunnalle asetettavilla kielitaitovaatimuksilla. Näin turvataan myös riittävä määrä erinomaisen ruotsin kielen taidon omaavaa henkilökuntaa ja samalla kehitetään uusia "kielikylpyvirkoja" suomenkielisille tuomareille erinomaisen ruotsin kielen taidon hankkimiseksi.

Tiivistelmä ehdotukseen annetuista lausunnoista valmistuu tämän viikon aikana.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Heikki Liljeroos
puh. (09) 1606 7608