Rangaistavuuden edellytyksenä on, että hyväksikäyttäjä lupaa tai antaa parituksen tai ihmiskaupan kohteena olevalle henkilölle rahallisen tai muun taloudellista arvoa edustavan korvauksen sukupuoliyhteydestä tai vastaavasta seksuaalisesta teosta. Rangaistukseksi tuomitaan sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös yritys tulee rangaistavaksi.

Mistä voi päätellä, että on kyse parituksesta tai ihmiskaupasta

Paritukseen viittaa esimerkiksi se, että seksin myyjään saadaan yhteys välikäden kautta tai että korvaus seksistä maksetaan jollekin muulle henkilölle kuin teon kohteelle. Myös internetissä julkaistavat ilmoitukset maksullisesta seksistä saattavat viitata siihen, että kyse on parituksesta. Näin voi olla silloin, kun esimerkiksi samalla verkkosivustolla on useiden eri henkilöiden samankaltaisia tai toisiinsa liittyviä ilmoituksia. 

Ihmiskauppaan saattaa viitata se, että seksiä myyvän henkilön liikkumavapautta on havaittavasti rajoitettu tai että hän ei ole psyykkisesti täysin toimintakykyinen. Ihmiskaupan kohteena oleva henkilö on yleensä samalla parituksen kohde.  

Uusi rangaistussäännös seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on voimassa yhteydenottotavasta riippumatta. Tyypillistä on yhteydenotto esimerkiksi matkapuhelimen tai internetin kautta. 

Nykyisin voimassa olevaa rangaistussäännöstä seksuaalipalvelujen ostamisesta alle 18-vuotiaalta nuorelta täydennetään myös lokakuun 2006 alussa. Kyseisestä rikoksesta tuomitaan sen jälkeen myös se, joka käyttää hyväkseen toisen henkilön korvaamia seksuaalipalveluja. Seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta voidaan edelleenkin tuomita sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.

Seksuaalipalvelujen myyminen ja ostaminen yleisellä paikalla on jatkossakin rangaistavaa järjestysrikkomuksena, jos kyse ei ole parituksen tai ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä tai seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta. Rangaistukseksi rikkomuksesta voidaan määrätä rikesakko tai sakko. Tämän vuonna 2003 voimaan tulleen järjestyslain sääntelyn myötä prostituutio on pitkälti hävinnyt katukuvasta.  

Tavoitteena paritus- ja ihmiskaupparikollisuuden ehkäiseminen

Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytön kriminalisoimisella voidaan heikentää paritus- ja ihmiskaupparikosten toimintaedellytyksiä. Ihmiskauppiaiden ja paritusta harjoittavien on otettava uusi säännös huomioon harkitessaan toimintaa Suomessa.

Kriminalisointi voi myös yleisemmin vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen siten, että seksuaalipalvelujen kysyntä vähenee muutenkin kuin niissä tapauksissa, joissa myyjän voidaan olettaa olevan ihmiskaupan uhri tai parituksen kohde.

Mainittujen vaikutusten kautta voidaan myös edistää seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä sosiaalista tasa-arvoa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nämä näkökohdat liittyvät siihen, että seksuaalipalvelujen myymiseen ryhdytään harvoin täysin vapaaehtoisesti ilman konkreettista taloudellista pakkoa, osa prostituoiduista on huonossa sosiaalisessa asemassa ja valtaosa heistä on naisia.  

Kriminalisointi on vain yksi, joskin tärkeä keino prostituution vähentämisen ja prostituoitujen auttamisen kannalta. Lisäksi tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Eduskunta edellyttikin asian johdosta antamassaan lausumassa, että hallitus järjestää tarvittavat tukitoimet.

Prostituutiotilanne Suomessa 

Prostituoitujen määrästä on erittäin vaikea tehdä perusteltua ja luotettavaa arvioida. Sama koskee esimerkiksi sitä, kuinka moni prostituoiduista toimii parittajien alaisuudessa ja kuinka suuri osa prostituoiduista on ulkomaalaisia. Lähteestä riippuen Suomessa on arvioitu toimivan 8 000 – 15 000 prostituoitua.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Lait rikoslain ja järjestyslain muuttamisesta ym. 743 – 746/2006: Finlex