Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa rikosvahinkolaki tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2006.

Uutta on, että myös törkeiden väkivaltarikosten uhreille ryhdytään maksamaan valtion varoista korvausta kärsimyksestä. Korvauksia aletaan myöntää kuitenkin vasta vuoden 2008 alusta. Kärsimyskorvausta maksetaan edelleen myös seksuaalirikosten ja vapauteen kohdistuneiden rikosten uhreille.

Valtion varoista maksettavat korvaukset nousevat

Jatkossa rikoksen uhri saa nykyistä useammissa tapauksissa valtion varoista samansuuruisen korvauksen kuin tuomioistuin on velvoittanut rikoksentekijän maksamaan. Jos Valtiokonttorin myöntämä korvaus poikkeaa tuomioistuimen ratkaisusta, on syy poikkeamiseen perusteltava.

Valtion varoista maksettaville korvauksille asetetaan kuitenkin ylärajat. Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksetaan korvausta enintään 10 000 euroa. Kärsimyskorvauksen enimmäismäärä on seksuaalirikoksen uhreille 8 000 euroa ja muille korvaukseen oikeutetuille, kuten ryöstön tai törkeän pahoinpitelyn uhreille, 3 000 euroa.

Rikoksen uhrin läheisten korvaussuojaa selkeytetään

Lakiin kirjataan aiempaa selvemmin, että rikoksen uhrin läheisellä on oikeus hakea korvausta uhrin hoitamisesta aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksistä.

Elatuksen menetyksestä on tähän asti maksettu korvausta surmansa saaneen rikoksen uhrin aviopuolisolle ja lapsille. Vastaisuudessa korvausta maksetaan myös muulle elatuksesta riippuvaiselle henkilölle, kuten avopuolisolle tai lapsipuolelle.

Nyt myös surmansa saaneen läheinen voi saada korvauksia ansionmenetyksistään sekä sairaanhoitokustannuksista ja muista kuluista, joita hänelle on koitunut kuolemantapauksen aiheuttamasta psyykkisestä järkytyksestä. Korvausten enimmäismäärä on kuitenkin 5 000 euroa. Sen sijaan surmansa saaneen läheiselle ei enää makseta valtion varoista korvausta kärsimyksestä.

Muutokset lisäävät valtion varoista maksettavia korvauksia yhteensä noin 2,7 miljoonalla eurolla vuodessa.

Käsittelyaikoja lyhennetään

Uhrille maksettavan korvauksen alarajana on ollut 34 euroa. Tästä alarajasta luovutaan. Sen sijaan myönnettyyn korvaukseen tehdään 150 euron suuruinen perusvähennys. Vähennys tulee koskemaan kaikkia korvauksen saajia. Menettely vähentää vähäisiä vahinkoja koskevien korvaushakemusten määrää 200-300:lla.

Korvaushakemusten käsittelyaika Valtiokonttorissa on ollut keskimäärin 7 - 8 kuukautta. Korvauskäsittelyä nopeutetaan, kun yhteenkään hakemukseen ei enää vaadita rikosvahinkolautakunnan lausuntoa. Rikosvahinkolautakunta lakkautetaan.

Korvausta voi hakea jatkossa kolmen vuoden kuluessa lainvoimaisesta tuomiosta. Jos korvausta ei ole käsitelty tuomioistuimessa, määräaika on edelleen kymmenen vuotta rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä näiden määräaikojen jälkeenkin.

Korvauksen hakemista toisesta EU-maasta helpotetaan

Korvauksen hakemista ulkomailta helpotetaan, jos Suomessa asuva henkilö on joutunut rikoksen uhriksi toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Jatkossa rikoksen uhri voi jättää korvaushakemuksen Valtiokonttoriin suomeksi tai ruotsiksi. Käännöskuluista, neuvonnasta ja hakemuksen lähettämisestä eteenpäin huolehtii Valtiokonttori. Tähän asti hakemus on täytynyt jättää sen maan viranomaiselle, missä on joutunut rikoksen uhriksi. Säännöksellä pannaan täytäntöön EU:n rikosuhridirektiivi.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Antti T. Leinonen, puh. (09)1606 7713 (paikalla 4.1.2006)
sähköposti: etunimi.t.sukunimi@om.fi

Hallituksen esitys 192/2005 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat: www.finlex.fi