Toimintaympäristön muutos heijastuu ulkopoliittiseen johtamisjärjestelmään

Ulkopoliittisen johtamisjärjestelmän toimivuutta tulisi arvioida ottaen huomioon erityisesti EU:n kehitys ja sen heijastuminen valtiolliseen toimintaympäristöön. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ala ja merkitys ovat kasvaneet niin, että lähes kaikessa ulkopolitiikan johtamisessa on otettava huomioon Suomen jäsenyys unionissa, toteaa työryhmä.

Kehitys siirtää työryhmän mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännön toiminnan painopistettä aikaisempaa vahvemmin pääministerin ja valtioneuvoston suuntaan. Työryhmän keskusteluissa nousi esiin erilaisia vaihtoehtoja muutoksen huomioon ottamiseksi joko perustuslaissa tai erilaisissa toimintakäytännöissä.

Ulkopolitiikan johtamisjärjestelmän arvioinnissa on työryhmän näkemyksen mukaan otettava huomioon myös kansanvallan ja eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen. Nykyisessä käytännössä ne eivät työryhmän mielestä toteudu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena tulee olla parlamentaarisen vastuukatteen ulottaminen kaikkiin ulkopoliittisiin toimiin sekä parlamentaarisen ja demokraattisen vastuunkannon selkeys.

Työryhmän mielestä myös tarkastelu tasavallan presidentin nykyisestä asemasta puolustusvoimien ylipäällikkönä on syytä liittää osaksi yleisempää ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa koskevaa arviointia.

Presidentin nimitysvaltaa koskevien säännösten kattavaan tarkistamiseen ei työryhmä näe tarvetta. Kuitenkin esimerkiksi ministeriöiden kansliapäälliköiden nimittämisen siirtämistä presidentiltä valtioneuvoston tehtäväksi tulisi harkita. Työryhmä ottaisi harkintaan myös sen, tulisiko EU:n jäsenyyttä koskeva nimenomainen maininta ottaa perustuslakiin.

Suoran demokratian kehittäminen valtiollisella tasolla arvioitavaksi

Suoraa demokratiaa valtiollisella tasolla työryhmä arvioisi uudelleen. Näin vahvistettaisiin myös edustuksellista järjestelmää. Jatkotyössä olisikin työryhmän mielestä harkittava kansanaloitejärjestelmän käyttöönottoa. Sen pohjaksi voitaisiin ottaa ns. sisällöllinen kansanaloite, jossa voisi olla kyse äänestäjien lainsäädäntöaloitteesta.

Perustuslain perusoikeuksia koskevat säännökset toimivat työryhmän mielestä kokonaisuutena arvioiden hyvin. Sen sijaan perusoikeuksien alemmanasteisessa sääntelyssä ja käytännön toteutumisessa on kehittämistarpeita.

Perustuslain mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslaille, jos sen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuimilla on nykyisin toimivalta antaa etusija myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteelle tai EU-oikeudelle tilanteessa, jossa kansallinen säännös on sen kanssa ristiriidassa. Työryhmän mielestä olisi syytä pohtia ilmeisyys -vaatimuksen poistamista perustuslaista, sillä verrattuna EU-oikeuteen tai kansainväliseen ihmisoikeusvelvoitteeseen säännös luo käytännössä korkeamman kynnyksen perustuslain ja sen takaamien perusoikeuksien huomioonottamiselle.

Työryhmän varapuheenjohtajana toimi kansanedustaja Antti Kalliomäki. Työryhmän jäseniä olivat erityisavustaja Thomas Bergman, valtiopäiväneuvos Esko Helle, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, eduskuntaryhmän pääsihteeri Jari Partanen, kansanedustajan avustaja Vesa-Matti Saarakkala, valtiosihteeri Teija Tiilikainen, emeritusprofessori Mikael Hidén, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen (oikeusministeriö), professori Tuomas Ojanen (Helsingin yliopisto), vastaava tutkija Maija Sakslin (Kansaneläkelaitos), professori Kaarlo Tuori (Helsingin yliopisto) ja professori Veli-Pekka Viljanen (Turun yliopisto). Sihteereinä toimivat lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri ja erityisasiantuntija Veli-Pekka Hautamäki oikeusministeriöstä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen, puh. (09) 1606 7690, ja
lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, puh. (09) 1606 7697

Perustuslaki 2008 -työryhmän muistio

Työryhmän työnsä pohjaksi teettämät erillisselvitykset löytyvät muistion liitteinä.