Ministeri Tuija Brax esitteli tänään oikeusministeriön suunnitelman hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle. Kevään aikana oikeusministeriö järjestää kuulemistilaisuuksia kunnille ja maakuntaliitoille sekä neuvottelee käräjäoikeuksien kanssa. Lopullinen päätös käräjäoikeuksien tuomiopiireistä tehdään valtioneuvoston asetuksella kesäkuussa.

Käräjäoikeuksien suurentamisen tavoitteena on ennen kaikkea luoda edellytykset laadukkaalle lainkäytölle ja tehostaa käräjäoikeuksien toimintakykyä. Käräjäoikeuksien määrä supistuu jo syksyllä 51:een, sillä päätös Loviisan käräjäoikeuden liittämisestä Porvoon käräjäoikeuteen, Heinolan Lahteen ja Imatran Lappeenrannan käräjäoikeuteen on jo tehty.

Uudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksessa käräjäoikeuksia oli 25. Siitä poiketen oikeusministeriö perustaisi maakuntajaosta poikkeavan Hyvinkää-Riihimäen käräjäoikeuden. Nykyisin Riihimäen käräjäoikeuteen kuuluva Janakkala liitettäisiin kuitenkin Hämeenlinnan tuomiopiiriin. Työryhmä ehdotti aiemmin Tuusulan ja Hyvinkään käräjäoikeuksien yhdistämistä ja Riihimäen käräjäoikeuden liittämistä Hämeenlinnaan. Ministeriön mukaan sekä Tuusulassa, Hyvinkää-Riihimäellä että Hämeenlinnassa väestöpohja olisi riittävän suuri ja käräjäoikeusuudistukselle asetettujen tavoitteiden mukainen myös asiamäärien ja niiden edellyttämien tuomariresurssien osalta.

Käräjäoikeus säilyisi myös Kokkolassa Keski-Pohjanmaan käräjäoikeutena, ennen kaikkea kielellisin perustein. Työryhmäehdotuksessa Kokkola olisi liitetty yhteen Ylivieskan ja Raahen käräjäoikeuksien kanssa. Näin kaksikielinen Kokkolan alue olisi siirtynyt Vaasan hovioikeuspiiristä Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Tällöin sekä Ylivieskan käräjäoikeus että Rovaniemen hovioikeus olisivat muuttuneet kaksikieliseksi.

Lappiin tulisi kaksi käräjäoikeutta, jotka kuitenkin muodostuisivat itä-länsi -jaolla eikä pohjoinen-etelä kuten työryhmä ehdotti. Länsi-Lapin käräjäoikeuden päätoimipaikka olisi Kemissä ja Itä-Lapin Rovaniemellä. Nykyisin pohjoisimman Suomen kattavan ja Sodankylässä sijaitsevan Lapin käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin siis kahtia. Uusi tuomiopiirijako olisi yhdenmukainen Lapin tulevan poliisipiirijaon kanssa.

Kaksikielisiä käräjäoikeuksia olisi jatkossa kahdeksan. Niistä Vaasaan muodostuva uusi Pohjanmaan käräjäoikeus olisi enemmistökieleltään ruotsinkielinen. Nykyisestä enemmistökieleltään ruotsinkielisestä Paraisten käräjäoikeudesta tulisi osa Turkuun muodostettavaa uutta Varsinais-Suomen käräjäoikeutta.

Kaksikielisissä käräjäoikeuksissa ruotsin kielen asemaa asioimiskielenä parannettaisiin monin erityistoimin, muun muassa erillisillä kieliosastoilla ja tuomareille sekä muulle henkilökunnalle asetettavilla kielitaitovaatimuksilla. Yhdistettävien Raaseporin ja Lohjan käräjäoikeuksien päätoimipaikka olisi Tammisaaressa, mikä osaltaan turvaisi ruotsin säilymistä käräjäoikeuden työkielenä.

Käräjäoikeusuudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 alusta. Toiminta monilla nykyisillä käräjäoikeuspaikkakunnilla kuitenkin jatkuisi toistaiseksi toimitilajärjestelyistä riippuen. Muutamissa käräjäpiireissä on edessä melko pitkiäkin siirtymäaikoja ennen kuin muutto yhteen päätoimipaikkaan voi toteutua.

Pysyvä käräjäoikeuden sivutoimipiste jäisi viidelle paikkakunnalle (Lohja, Kotka, Iisalmi, Raahe ja Sodankylä). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan (Oulussa) käräjäoikeuden Kuusamon ja Etelä-Savon (Mikkelissä) käräjäoikeuden Savonlinnan toimipisteen asiakasmäärien riittävyyttä seurattaisiin kolmen vuoden ajan ja ratkaisu niiden säilymisestä tehtäisiin tämän jälkeen.

Ihmisten henkilökohtainen asiointitarve käräjäoikeudessa perustuu tulevaisuudessa lähinnä asioimiseen oikeudenkäynnissä esimerkiksi kantajana, vastaajana tai todistajana. Tätä varten säilytettäisiin käräjäoikeuksien toimipaikkojen lisäksi istuntopaikkoja eri puolilla maata kaikkiaan 33 paikkakunnalla. Niillä olisi yleensä myös haastemiehen toimipiste.

Vuoden 2010 alusta toteutuu myös toinen käräjäoikeuksien toimintaan vaikuttava uudistus, kun käräjäoikeuksien nyt hoitama kiinteistöasioiden kirjaaminen eli lainhuutojen ja kiinnitysten käsittely siirtyy Maanmittauslaitokselle. Muutoksessa käräjäoikeuksista siirtyy maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kaikkiaan noin 230 henkilöä.

Lisäksi riidattomien velkomisasioiden eli ns. summaaristen asioiden käsittely on lähivuosina tehostumassa huomattavasti nykyisestä, kun niiden sähköistä asiointia kehitetään. Tulevaisuudessa käräjäoikeuksien työ kohdentuu näin yhä selvemmin riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen.

Oikeusapupalvelujen saatavuus eri puolilla maata aiotaan turvata säilyttämällä valtion oikeusaputoimistojen toimipaikkaverkosto mahdollisimman tiheänä. Tätä tukee myös valmisteilla oleva holhoustoimen yleisen edunvalvonnan siirto kunnilta oikeusaputoimiston tehtäväksi. Tällä hetkellä oikeusaputoimistoilla on 174 toimipistettä.

Lisätietoja:
oikeusministerin erityisavustaja Kirsi Pimiä, puh. (09) 1606 7506 tai 050 381 9495,
hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. (09) 1606 7608 tai 050 516 0213, ja
projektipäällikkö Kimmo Leskinen, puh. 050 591 0128

LIITTEINÄ
Käräjäoikeudet oikeusministeriön ehdotuksen mukaan (pdf-tiedosto, 22 kt, 3 sivua)
Kartta ehdotettujen käräjäoikeuksien tuomiopiireistä (pdf-tiedosto, 74 kt)
Kartta ehdotettujen käräjäoikeuksien toimi-/istuntopaikoista (pdf-tiedosto, 77 kt)
(Huom. Kartat tulostuvat parhaiten kokoon A3)
Kuntien väestö käräjäoikeuksittain (pdf-tiedosto, 23 kt, 9 sivua)