Kiitän toimikuntaa tästä laajasta ja periaatteellisestikin merkittävästä työstä. Valmiuslainsäädäntö koskettaa koko yhteiskuntaa. Sen vuoksi on ollut erinomaista, että mietinnön valmistelussa on voitu laajasti hyödyntää sitä asiantuntemusta, jota maassamme valmiusasioissa on. Toimikunta on onnistunut kokoamaan mietintöönsä monipuolisesti tietoa poikkeusoloista, niissä tarvittavista erityisistä toimenpiteistä ja poikkeusoloihin etukäteen varautumisesta.

Valmiuslain uudistaminen on yksi osa kokonaisuutta, jota valtioneuvoston piirissä on valmisteltu. Valmistelu lähtee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Uusi elintärkeiden toimintojen turvaamista koskeva strategiapäätös on ollut linjattavana ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministeriryhmässä ja tähän kokonaisuuteen liittyy valmiuslain uudistaminen, josta oikeusministeriön puolelta on tehty nyt luovutettavana oleva esitys.

Toimikunta on tehnyt ehdotuksen lainsäädännöstä, jota ei toivottavasti käytännössä tarvitse soveltaa. Poikkeusoloja eli erityisen vakavia kriisejä koskevan lainsäädännön olemassaolo on kuitenkin kaiken varalta välttämätöntä. On hyvä, että tällaista lainsäädäntöä valmistellaan normaalioloissa, rauhallisessa tilanteessa. Näin varmistetaan, että
poikkeusoloissa voidaan ripeästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakaa tilanne antaa mahdollisuuden ja aikaa pohtia sääntelyn hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta.

Valmiuslain uudistamistarve liittyy perustuslakiuudistukseen. Vaikka valmiuslakiin tehtiin tarkistuksia heti perustuslain voimaantullessa, on nykyinen valmiuslaki ongelmallinen perustuslain kannalta. Erityisesti eduskunta on korostanut uudistamistarvetta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt valmiuslain ja perustuslain väliseen suhteeseen huomiota valmiuslain muutosten yhteydessä ja edellyttänyt, että mahdollisuutta luopua lainsäädäntövallan delegoinnista arvioidaan.

Valmiuslain saattaminen perustuslain kanssa sopusointuun merkitsee rakenteellisia uudistuksia valmiuslakiin. Toimivaltuuksien sääntelyn täsmentämisen seurauksena uusi valmiuslaki on voimassa olevaa huomattavasti pitempi ja yksityiskohtaisempi. Toisaalta sääntelyn tarkkuus lisää myös sääntelyn läpinäkyvyyttä. Toimikunnan ehdotuksen perusteella poikkeusoloissa mahdollisesti toteutettavat toimenpiteet käyvät laista ilmi huomattavasti nykyistä lakia tarkemmin.

Toimikunta on päätynyt ratkaisuun, jonka mukaan valmiuslain toimivaltuudet otettaisiin käyttöön valtioneuvoston asetuksella, jota edeltäisi poikkeusolojen toteaminen yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Viime kädessä eduskunta päättää asiasta. Tarkoitus on, että hallitus arvioi käyttöönottomenettelyä ja muitakin toimikunnan ehdotuksia mietinnöstä saadun palautteen valossa.

Mietintö lähetetäänkin vielä ennen joulua lausunnolle. Jos saatu palaute on myönteinen, pyritään hallituksen esitys antamaan vielä kevätistuntokauden 2006 aikana. Uusi valmiuslaki voisi tulla voimaan aikaisintaan alkusyksystä 2007.

Vielä kerran parhaat kiitokset toimikunnalle hyvin tehdystä työstä.