Arvoisa juhlayleisö,

Kuluva vuosi on valtiollisen historiamme merkkivuosi, jota on vietetty moninaisin juhlallisuuksin useilla paikkakunnilla - niin täällä Turussa kuin myös Helsingissä ja Porvoossa. Vuonna 1809 maamme sai autonomisen aseman suuriruhtinaskuntana osana Venäjän keisarikuntaa. Voidaan sanoa valtiollisen kehityksemme monessa suhteessa käynnistyneen tuolloin. Tuona autonomian aikana Suomi luotiin pohja ja perusedellytykset Suomen itsenäisyydelle. Maamme hallintokoneisto kehittyi ja oikeuslaitos niin ikään.

On kuitenkin todettava, että suomalaisen tuomioistuinlaitoksen juuret ja historia juontaa aikaan, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Siten Te täällä Turussa olette voineet panna niin sanotusti muuta valtionhallintoa paremmaksi, kun olette päättäneet viettää Turun oikeudenhoidon 700-vuotisjuhlaa.

Juhlapäivän vieton myötä on mahdollista kohottaa suomalaisen tuomioistuinlaitoksen profiilia ja julkisuuskuvaa. Juhlapäivän viettoon liittyy oleellisesti se, että Turun käräjäoikeus järjesti ns. avoimien ovien päivän jokunen viikko sitten. Asioiden käsittelyn julkisuus on tärkeä periaate ja mahdollistaa tuomioistuinten työhön tutustumisen ja sen arvioimisen jokaisena vuoden päivänä. Avointen ovien päivien kaltaiset tapahtumat kuitenkin laajentavat sitä joukkoa, joka tosiaan tulee vapaaehtoisesti tutustumaan lainkäyttöön ja tuomioistuinten tiloihin. Kokemukset ovatkin osoittaneet, niin nuoret kuin vanhemmat ovat mielellään osallistuneet tällaisiin tapahtumiin.

--

Suomalainen tuomioistuinlaitos nauttii tutkimusten mukaan varsin suurta luottamusta kansan keskuudessa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kesällä julkaiseman oikeusolot 2009 tutkimuksen mukaan luottamus on selvästi lisääntynyt aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

Emme kuitenkaan voi tuudittautua edellä mainitun tutkimuksen perusteella hyvän olon tunteeseen, vaan meidän tulee realistisesti tunnistaa tuomioistuinlaitoksen edessä olevat haasteet ja kehittämistarpeet. Tässä oikeusministeriöllä on suuri rooli.

Taloudellinen taantuma ja valtiontalouden tiukka tilanne luovat painetta kehittää toimintoja eri tavoin. Maatamme sitovat kansainväliset normit ja sopimukset asettavat kuitenkin selkeitä vaatimuksia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksille ja itse toiminnalle.

Yksi suomalaisen alioikeusjärjestelmän suurimmista muutoksista tapahtuu 1.1.2010 lukien, jolloin maamme 51 käräjäoikeuden asemasta käräjäoikeuksia onkin 27. Käräjäoikeuksien rakenneuudistus toteutetaan tuolloin. Sen myötä kiinteistöjen kirjaamisasiat (lainhuudot ja kiinnitykset) ja niitä hoitava henkilöstö - noin 200 henkeä - siirtyvät hallitusohjelman mukaisesti Maanmittauslaitokselle. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kiinteistöasioita hoitavaa henkilökuntaa ja toivottaa heille kaikkea hyvää uuden työnantajan palvelukseen. Kirjaamissihteerit ovat alansa huippuosaajia, joiden varassa käräjäoikeuksien kiinteistöasioiden käsittely on varsin pitkälle ollut.

--

Osin tämän uudistuksen myötä on ollut tarpeen kehittää myös käräjäoikeusverkostoa. Kun nyt olemme viettämässä juhlapäivää Turun hovioikeuspiirissä Turussa niin on syytä tarkastella uudistuksen vaikutuksia täällä.

1) 1.1.2010 lukien Turun, Salon, Vakka-Suomen ja osa Forssa-Loimaan käräjäoikeudesta yhdistyvät uudeksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudeksi, joka on väestöpohjaltaan maan toiseksi suurin. Asukkaita tuomiopiirissä on noin 460 000. Merkillepantavaa on myös se, että ruotsinkielisen väestön osuus on 5,7 prosenttia.

2) Ändringen innebär bland annat att Pargas tingsrätt, som för närvarande har svenska som majoritetsspråk, sammanslås med Egentliga Finlands tingsrätt. Denna ändring har väckt stor oro bland områdets svenskspråkiga befolkning. Tillgången på svenskspråkig service kan tryggas i reformen. Genom förordning av statsrådet har det föreskrivits att vid den nya tingsrätten ska finnas minst fyra tingsdomare som behärskar befolkningsminoritetens språk utmärkt. Detta är alltså ett minimum. Tingsrättens andra domare ska uppfylla de behörighetsvillkor som i lagen om utnämning av domare ställs för domares språkkunskaper vid tvåspråkiga domstolar. Därmed kommer det förmodligen att finnas fler domare som behärskar svenska än det ovan nämnda minimiantalet.

Uppmärksamhet bör fästas vid språkkunskaper även vid anställning av kanslipersonal.
.
3) Tulevan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden yhteyteen on tänään annetulla oikeusministeriön päätöksellä perustettu niin sanottu kieliosasto ensi vuoden alusta lukien. Päätöksen tavoitteena on parantaa ruotsinkielisen väestönosan palveluita. Ruotsinkielisen osaston perustaminen on tarpeen, jotta turvataan tuomiopiirin ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään.

4) Turun oikeustalossa uudistus tarkoittaa toimitilojen järjestelyjä. Tilajärjestelyt saattavat koskea kaikkia oikeustalossa toimivia. Tilojen suunnittelussa on tarpeen käyttää apuna ministeriössä valmistunutta niin sanottua toimitilojen suunnittelun apuvälinettä - oikeustalokonseptia.

5) Turun hovioikeuspiirissä tapahtuu myös muutos siinä suhteessa, että nykyinen Rauman käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeuspiiriin kuuluva Porin käräjäoikeus yhdistyvät Satakunnan käräjäoikeudeksi, joka siis tulee kuulumaan Vaasan hovioikeuspiiriin.

6) Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys (HE 227/2009), joka sisältää verkoston uudistamiseen liittyvät viimeiset lainsäädäntömuutokset. Pääasiana esityksessä on niiden käräjäoikeuksien nimeäminen, jotka jatkossa käsittelevät tiettyjä aikaisemminkin tietyille käräjäoikeuksille kuuluvia asioita kuten esimerkiksi merioikeus tai yrityssaneerausjuttuja. Lisäksi selvyyden vuoksi laissa lueteltaisiin uudistuksen jälkeiset käräjäoikeudet, jotka on jo perustettu valtioneuvoston asetuksella. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä päätettäisiin jatkossakin valtioneuvoston asetuksella, ja oikeusministeriön asetuksella päätetään kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista.

Käräjäoikeuksien kanssa käydyissä tulosneuvotteluissa on kohdennettu lautamiessäästöillä hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pääkaupunkiseudun ruuhkautuneisiin tuomioistuimiin. Ministeriö tulee raportoimaan tästä eduskunnalle vielä tämän syksyn aikana.

--

Edellä mainitut uudistukset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on varmistaa, että oikeudenkäyntien painopiste voi olla käräjäoikeuksissa eikä valitusasteissa. Tämä edellyttää riittävän suuria, vähemmän haavoittuvia ja myös erityisosaamisen syventämistä tukevia alioikeuksia. Näin voidaan antaa oikeusturvaa nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Uskon myös, että Turussa voidaan viettää oikeudenhoidon juhlia vielä sadan ja myöskin 700 vuoden päästä.