Kunnioitetut vieraat,

Suomen ja Venäjän kahdenvälisellä yhteistyöllä on pitkät, monivuotiset perinteet. Olemme vuosien kuluessa ehtineet käsitellä moniakin erilaisia kysymyksiä, oikeusavusta vankeinhoitoon, tuberkuloosin torjunnasta kiinteistörekistereihin. Yhteistyö on sujunut hyvin.

Tässä seminaarissa käsitellään melko uutta teemaa yhteistyössämme: korruption torjuntaa. Aihe saattaa tuntua eräiden mielestä oudolta, sillä onhan korruptiota kauan pidetty jokaisen valtion sisäisenä ongelmana. Tämä seminaari on osoitus siitä, että ajat ja asenteet ovat muuttuneet Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin ja että yhteistyö myös kehittyy kulloistenkin tarpeiden mukaan.

Viimeaikainen vaalirahoitukseen liittyvä keskustelu Suomessa on ehkä horjuttanut joidenkin kansalaisten luottamusta suomalaisten viranomaisten lahjomattomuuteen ja nuhteettomuuteen. Totuus on kuitenkin edelleen se, että Suomessa on hyvin vähän tai ei lainkaan perinteistä korruptiota, jossa tuomari tai poliisi lahjottaisiin tai virkamiehen päätös olisi ostettavissa. Selitykset tälle löytyvät muun muassa Suomen läpinäkyvästä hallinto- ja oikeuskulttuurista, hyvän hallinnon periaatteiden kunnioittamisesta, viranomaisten toiminnan saamasta arvostuksesta, kansalaisten mahdollisuudesta valittaa tai kannella vääriksi katsomistaan päätöksistä sekä kriittisestä mediasta.

Keskustelu on kuitenkin ollut tervetullutta ja terveellistä siinäkin mielessä, että olemme joutuneet arvioimaan uudelleen tapojamme toimia politiikassa ja hallinnossa.

Kansainvälisen yhteistyön korostunut merkitys korruptiontorjunnassa

Edellä viittaamani uudelleenarviointi osuu yhteen kansainvälisen korruptionvastaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa. Vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana on alettu laatia korruptiota koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja niitä on tullutkin monta. Suomi on jo liittynyt neljään sopimukseen: OECD:n yleissopimukseen, Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen ja siviilioikeudelliseen sopimukseen sekä viimeksi korruption vastaiseen YK:n yleissopimukseen.

Suomi on liittynyt näihin sopimuksiin ennen kaikkea siitä syystä, että mielestämme ne antavat jokaiselle sopijavaltiolle perustyökalut, joilla puuttua omiin kansallisiin ongelmiin. Emme sopimuksiin liittyessämme katsoneet niinkään, että ne johtaisivat Suomen lainsäädännön tai käytänteiden muuttamiseen tai että tarvitsimme olla mukana korruptiotapauksia koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä kuin ani harvoin - katsottiin, ettei Suomessa juuri lahjontatapauksia ole. Toki oli hyvä, että nämä työkalut olisivat käytettävissä jos niitä satuttaisiin tarvitsemaan.

Sittemmin osoittautuikin, että työkalupakkia tarvittiin. Viime vuosina on ollut tutkittavana eräitä tapauksia, joissa suomalaiseen liikeyritykseen kuuluvia henkilöitä on epäilty lahjoman maksamisesta ulkomailla. Juuri mainitut kansainväliset sopimukset sekä joustava suomalainen lainsäädäntö ovat tarjonneet mahdollisuuden sekä tarjota että vastaanottaa kansainvälistä oikeusapua.

Maatarkastusten ja vertaisarvioinnin merkitys

Ehkä suurempi merkitys on ollut sillä, että yleissopimusten paneminen täytäntöön on vaikuttanut suomalaistenkin viranomaisten asenteisiin. OECD:n ja Euroopan neuvoston sopimusten täytäntöönpanoon liittyy hyvin suunniteltu ja yksityiskohtainen seurantajärjestelmä. Suomeakin on arvioitu jo useaan kertaan. Näissä niin sanotuissa maatarkastuksissa Suomi on saanut suhteellisen "puhtaat paperit". Suurin osa lukumäärältään vähäisistä suosituksista on pystytty panemaan täytäntöön. Toki avoimia kysymyksiäkin edelleen on.

Maatarkastukset ovat olleet prosessinakin hyödyllisiä suomalaisille virkamiehille ja muille korruptiontorjunnassa toimiville. Jokaisella ihmisellä lienee luontainen taipumus ajatella, että hänen maassaan toimiva oikeus- ja hallinnollinen järjestelmä on juuri hänen maalleen paras mahdollinen. Maatarkastusten yhteydessä käydyt pitkät keskustelut kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa ovat havahduttaneet meitä huomaamaan, että on mahdollista torjua korruptiota muillakin keinoin, ja että meillä on muualta opittavaa. Samalla olemme saaneet havaita, että eräitä aikalailla ongelmattomina pitämissämme tilanteissa saattaa piiletä korruption vaaraa. Paras esimerkki tästä on GRECOn Suomelle joulukuussa 2007 antamat kymmenen suositusta poliittisen rahoituksen avoimuuden lisäämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Suositusten perusteella asetin toimikunnan pohtimaan vaali- ja puoluerahoitussäännösten uudistamista. Toimikunnan ehdotukset valmistuvat näinä päivinä.

Maatarkastukset ja vertaisarviointi tarjoavat meille peilin, jonka avulla voimme paremmin nähdä totuuden poliittisessa ja hallinnollisessa elämässämme - niiden avulla näemme paremmin kaikki rypyt ja poimut. Ne auttavat meitä huomaamaan, ettei riitä, että lainsäädäntö on kunnossa. Myös poliittisen ja hallinnollisen kulttuurin on muututtava. Emme saa tyytyä sopimusten ratifiointiin vaan on ymmärrettävä, että koko ajan pitää tehdä työtä sopimusten soveltamiseksi käytäntöön. Samalla huomaamme mikä on oman kotimaisen lainsäädäntömme ja toimintatapamme taso suhteessa muihin maihin.

Korruptionvastaisen YK-sopimuksen täytäntöönpanon arviointi

Korostan maatarkastusten ja vertaisarvioinnin merkitystä, koska tasan kolmen viikon päästä Dohassa, Qatarissa pidetään merkittävä kokous, jossa ratkaistaan korruptionvastaisen YK-sopimuksen todellista vaikutusta. Aikanaan OECD:n ja Euroopan neuvoston sopimukset solmittiin sellaisten valtioiden kesken, jotka ovat jo ymmärtäneet vertaisarvioinnin tärkeyden. YK-sopimuksella on huomattavasti enemmän sopijavaltioita, nyt jo lähes 140. Näistä valtaosa on kehitysmaita, joilla ei ole kokemusta vertaisarvioinnista. YK-sopimuksen yhteydessä pidetyissä neuvotteluissa vielä vuosi sitten kehitysmaita edustava G-77 järjestö suhtautui erittäin epäluuloisesti koko ajatukseen, pitäen sitä suvereenisuuden loukkauksena. On ollut miellyttävä havaita, että keskustelujen kuluessa moni näistä epäluuloista on haihtunut. Erityisesti latinalaisen Amerikan valtiot, jotka ovat vapaaehtoisesti soveltaneet vertaisarviointia oman yleissopimuksen täytäntöönpanon arviointiin, ovat olleet aktiivisia näissä keskusteluissa. Nyt olemme tilanteessa, jossa valtaosa - niin pohjoisesta kuin etelästä, idästä kuin lännestä, köyhistä kuin rikkaistakin - kannattaa järjestelmää, joka pääosin muistuttaa OECD:tä ja Euroopan neuvoston käyttämää mallia. Toivon, että jäljellä olevien maiden kanssa - niiden joukossa Venäjä - päästään yhteisymmärrykseen tehokkaasta ja toimivasta järjestelmästä, joka todella auttaa kaikkia sopijavaltioita katsomaan tarkemmin järjestelmän tarjoamaan peiliin.

Haluan tässäkin korostaa, että yleissopimusten keskeisenä ajatuksena ei ole ulkopuolelta määritellä kansallisen lainsäädännön sisältöä, vaan jokainen maa määrittelee sen itse. Myös vertaisarvioinnin tarkoituksena ei ole saada arvioitavana olevaa valtiota ottamaan vastaan sen järjestelmään ja oikeuskulttuuriin sopimattomia elementtejä. Yhteisesti hyväksyttyjä yleissopimusten vaatimuksia voidaan täyttää monella tavalla. Vertaisarvionnin avulla voidaan paremmin keskustella eri vaihtoehtojen sopivuudesta.

Suomalais-venäläinen korruptiotutkimus

Kunnioitetut seminaarin osanottajat,

Tämä seminaari on eräässä mielessä historiallinen. Historiallinen siinä mielessä, että seminaarin yhteydessä julkistetaan ensimmäinen kansainvälinen tutkimus, mitä Suomessa on tehty korruptiosta. Kyseessä on Suomen oikeusministeriön tilaama "Korruptio Suomen ja Venäjän rajalla" - tutkimus, jonka ovat tehneet yhdessä Suomen osalta YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipoliittinen instituutti sekä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Venäjän osalta Venäjän oikeusakatemian Pohjoinen filiaali. Tutkimusta varten haastateltiin rajan molemmin puolin toimivien viranomaisten ja yritysten edustajia heidän käsityksistään korruptiosta, korruption torjunnasta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä. Haastattelut toivat esille myös useita ajatuksia siitä, miten viranomaisten toimintaa ja lainsäädäntöäkin tulee kehittää. Tulemme oikeusministeriön ja koko valtioneuvoston osalta pitämään tutkimuksessa esitettyjä suosituksia mielessä, kun suunnittelemme jatkotoimenpiteitä. Kiitos tutkimuksen tekijöille ja siinä mukana olleille.

Julistan täten tämän suomalais-venäläisen korruptiontorjuntaseminaarin avatuksi. Toivotan teille kaikille antoisia keskusteluja!